Ruotsin vasemmistopuolue kannattaa ei-kaupallisen tiedostojakamisen laillistamista. Mitä mieltä? http://tinyurl.com/4l59lo
1 year, 5 months ago.
94 comments so far
Mielenkiintoisesti tämä pomppailee nyt esille, minun johtamassa Parven esityksessä ollutta "ideologiaa" verrattiin yleisön kommentissa kommunismiin. Palaan tähän Parven wikissä kohtapuoliin, mikroartikkelin aloituksen paikka. Ja #comments">toisaalla @annerongas hehkuttaa LIT:iä
Mun mielestä toi konkretisoi sitä miten pitkälle tiedostonjakamiskeskustelu Ruotsissa on edenny. Käsittääkseni kyseessä on puolueen virallinen kanta. Aika paljon on pitänyt tapahtua ennen kuin eduskunnassa oleva puolue ottaa tommoisen kannan.
joo Ruotsissa on menty pitkä matka näissä asioissa. Meillä Suomessa päästään aikoinaan sitten vähemmällä, kun ruotsalaiset ovat raivanneet polun valmiiksi. Veikkaukset olis, että Ruotsissa saadaan ei-kaupallinen tiedostonjakaminen lailliseksi 3-5v päästä ja meillä sitten 2-3v sen jälkeen. "Piraatit ovat 2010-luvun vihreät"
joo Ruotsissa on menty pitkä matka näissä asioissa. Meillä Suomessa päästään aikoinaan sitten vähemmällä, kun ruotsalaiset ovat raivanneet polun valmiiksi.
... niinkuin kaikessa muussakin hyvässä. oikeesti, v*aa aivan suunnattomasti miten me suomalaiset hiihdetään Ruotsia perässä kaikessa (minun mieletä) järkevässä päätöksenteossa, kuten tietullit jne.
@kungfiske: mistäköhän se johtuu? meidän kulttuurillisessa geeniperimässä on vissiin jotakin tosi konservatiivista ja suurella sisukkuudella omaksi koetun puolustamista/kiinni pitämistä?
Yritän miettiä, mikä olisi oikeasti kiinnostavin näkökulma tähän aiheeseen. (Keskustelua tekijänoikeuksista digitalisoituvissa ympäristöissähän on käyty jo niin piiiiitkäään, ettei näistä oikein jaksa innostua samalla tavalla kuin kultaisella 90-luvulla.)
Onko asian pihvi nyt siis se, että kaupallinen ja ei-kaupallinen jakaminen pyritään pitämään erillään? Onko tämä edes mahdollista? Kuka on perustellut tällaisen jaon (hyvin)?
mistäköhän se johtuu? meidän kulttuurillisessa geeniperimässä on vissiin jotakin tosi konservatiivista ja suurella sisukkuudella omaksi koetun puolustamista/kiinni pitämistä?
Tästähän oli mielestäni tosi mielenkiintoinen tutkimus, jonka tulokset kertoi KAIKEN suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautumisesta politiikkaan. Hesarin arkistoista varmaan löytyisi.
Ruotsalaiset kokevat, että on tärkeämpää olla mukana päättämässä yhteisistä säännöistä kuin noudattaa niitä.
Suomalaiset taas kokevat, että on paljon tärkeää noudattaa sääntöjä kuin olla itse mukana päättämässä niistä.
Tämä ero kertoo mielestäni kaiken. Ruotsalaiset uskaltava haastaa status quota ja mielellään yhdessä keskustelevat näistä. Suomalaiset taas eivät mielellään haasta status quota, ja paheksuvat niitä jotka niin tekevät, eli perus katkera alamainen -asenne. Koita siinä sitten olla progressiivinen.
Onko asian pihvi nyt siis se, että kaupallinen ja ei-kaupallinen jakaminen pyritään pitämään erillään? Onko tämä edes mahdollista? Kuka on perustellut tällaisen jaon (hyvin)?
Onhan tätä jo olemassa nyttenkin, tätä vain halutaan laajentaa perusteellisemmin. ns. fair use -lait turvaavat monia ns. tekijänoikeusrikkomuksia esimerkiksi opetus- tai journalistisissa yhteyksissä. ja suunta on ehdottomasti mielestäni oikea.
@kungfiske: Toi on jännä miten nimenomaan keskustelu - eli "diskuteeraaminen" -koetaan niin kielteisenä. Jos ajatellaan vaikka Tuntematonta sotilasta, niin kyllä sääntöjen haastaminen toisinaan koetaan hienonakin. Oisko siinä jotain, että on helpompi ammuskella pusikosta ja just purnata katkerasti, kuin ite lähteä sanomaan, miten hommat pitäs tehä.
tossa vielä tännekin, mitä raapustin wikiin: Nykyinen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädäntö voidaan nähdä valtion puuttumisena vapaiden markkinoiden toimintaan, maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen tarvittavan tiedon levittämisen estämisenä tai luokkaeroja korostavana yksityisomistamisen tukemisena. Ehkä tämän vuoksi Ruotsissa ei-kaupallista tiedostonjakamista kannatetaan yli puoluerajojen.
@pe3 -- ei pahemmin, lukuunottamatta tuota aiempaa alustustani.
Yksi toimialaa kuvaavista ilmiöistähän on se, että suurin "ei-kaupallinen" toimijamme (Yleisradio) maksaa korvauksia teosten esittämisestä. Ja se, että tämä on todella tärkeä tulonlähde teosten tekijöille.
Kröh. Ehkäpä joukkoomme ilmaantuu entistä enemmän sävellys- ja videointiparvia, joka ratkaisevat omatoimisesti keskuudessaan ilmeneviä tulonmuodostuksen ongelmia? ;)
@tommi, olisko ei-kaupallinen= hyödyntäminen, jolla ei ole välitöntä saavutettavaa rahallista arvoa tai johon ei kohdistu kolmannen osapuolen vastikkeellista maksua.
"hyötymismielessä" on usein se, millä perustellaan et teolla on kaupallisia intressejä. nää on näitä hauskoja lakitermejä mitä Suomesta löytyy. oma suosikkini on "vilpillinen mieli" =)
Mikä nykyisissä tekijänoikeuslainsäädännössä kusee kaikista eniten, on miten se suhtautuu kulttuuriin ns. neutraalina tai täysin taustatekijänä. Tätä on vähän vaikea konseptualisoida, mutta yritetään.
Esimerkiksi vaikka keikkataltiointi: jos joku artisti vetäisi keikan, ja sitten pistäisi tuon keikan DVD:lle niin lainsäädännön kannalta olisi ihan sama, oliko tuolla keikalla 1 vai 10 0000 henkeä hurraamassa ja "luomassa" sitä keikkaa kultturaalisena kokemuksena. tulos on kuitenkin sama: artisti tai DVD:n kokoaja saa siitä rahallisen hyödyn, mutta muut keikkaan osallistujat (eli yleisö) ei kostu siitä mitään muuta kuin muiston. lainsäädäntö on tässä todella artistikeskeistä, vaikka artisti on todelisuudessa vain pieni osa kulttuurin manifestaatiossa.
sama korostuu vielä enemmän leffoissa. kun star wars ilmesti 1977, niin sen suosio perustui hyvin suurelta osin Vietnamin sodan traumoihin ja yleismaailmalliseen pessimismiin ja alitajuiseen haluun uskoa taas sankareihin. mutta lainsäädäntö ja tekijänoikeuslait on rukattu sillä tavalla, että se palkitsee star warsia tavalla ikäänkuin se olisi menestynyt "omilla avuillaan", eli objektiivisen erinomaisuutensa ansiosta, vaikka taustalla oli niin paljon enemmänkin ja star wars oli enemmänkin liikehdintä kuin "leffa", mutta lainsäädännöllisestä näkökulmasta star wars oli siis george lucasin tuotos, jolla vain ja ainoastaan on oikeus rahastaa tai käyttää ns puheoikeutta star warsin suulla, niin sanoakseni.
muutenkin ns. kultturaaliset tuotteet (kirjat, leffat, vaatteet) pitäisi nähdä mun mielestä enemmänkin sivuina historian kirjassa (kuulostipa ylevältä) kuin omistusoikeudellisina tuotteina. joku kokispullo vuodelta 1960 tai kuplavolkkari sisältää niin paljon kultturaalista latausta ja merkityksiä, jotka on ihmisille tärkeitä. mutta lainsäädännön silmissä vain coca-cola corp tai VW ovat oikeudettuja rahastamaan näillä merkityksillä, vaikka he eivät ole luoneet niistä merkityksistä kuin fyysisen manifestaation, ikääkuin logon koko sille merkitysvyyhdille. ja ennen kaikkea musiikki on ajasta ja kulttuurista riippuvaista ja hyvin paljon artistista riippumatonta merkitysten luontia.
toivottavasti joku edes tajuaa jotain tuosta vuodatuksesta.
Ton takia mitä kuvasit, käsittääkseni Suomessakin tekijänoikeudet raukeavat jossakin vaiheessa ja teokset siirtyvät public domainiin. Sitähän sitten voi miettiä, kuinka pitkä suoja-ajan pitäisi olla. Tekijänoikeuden kestoahan on hauskasti Jenkeissä jatkettu silleen, että Walt Disneyn duunit ei ole päätyneet yleiseen jakoon, vaikka välillä on ollu jo lähellä.
Mä en kyllä pysty 100% ostamaan tuota @kungfisken ajatusta. Se kusee jo siinä vaiheessa kun aletaan määrittelemään kunkin kontribuoivan tekijän panosta merkityksen luojana.
Ja ajatus siitä etten itse omista tekemisiäni sen takia että joku toinen luo niille itselleen sopivia merkityksiä on suoraan sanoen vastenmielinen.
Sen kyllä myönän että tekijänoikeuslainsäädännössä on aivan käsittämätön määrä korjattavaa ja tekemistä, mutta "music (tai mikälie) just wants to be free, man"-lähestyminen ei toimi. Ja sitähän tuo ylläoleva on, joskin monitavuisemmilla sanoilla höystettynä.
Sivujuonne... Kun se suomalainen demoscene-muusikko, jonka jotain riffiä Timbaland oli lainannut/referoinut sai aikaan Assembly-mellakan omien oikeuksiensa puolesta, meinasin tukehtua brändättyyn virvoitusjuomaani... Harvassa ovat ne vapaiden kulttuuristen kulutushyödykkeiden puolustajat, jotka ovat valmiit ulottamaan sen omiin tekemisiinsä?
Parvilaisilla pitäisi olla jokin joukkupainostusmenetelmä uusien jäsenten hankkimiseen, onkos sille oma termi, kun laitetaan tainnutustippoja juomaan ja sitten herää laivassa pakkotyössä, onko se shangaius tai jokin vastaava?
pyrin siis siihen, että @kungfiske pitäisi shangaita parveen :)
Ja ajatus siitä etten itse omista tekemisiäni sen takia että joku toinen luo niille itselleen sopivia merkityksiä on suoraan sanoen vastenmielinen.
Ei tää ollut se pointti. Pointti oli se, että sä omistat nykylainsäädännön mukaan MYÖS MUIDEN tekemiset mikä liittyy kulttuuriin, vain siksi että sä olet onnistunut kiteyttämään jonkun kultturaalisen ilmiön konkreettiseen muotoon, esim. biisi, leffa, kirja tai maalaus.
Tätä ei minusta pysty ratkaisemaan objektiivisella logiikalla, taloustieteellisellä tai muulla. Kysymys on siitä, että omaisuusinsituutio on muuttuva ja kulttuurisidonnainen asia, joka riippuu siitä mitä halutaan. Jos ja kun lakia muutetaan, varmasti moni aluksi hyötyy ja teostomaksujen varassa elävät kärsivät, mutta miten käy pitkällä tähtäimellä?
Testataan: vapautetaan lakia ja katsotaan kuinka käy.
Vaara on, että teosten tekemisen kannustevaikutus heikkenee. Ja kulttuuritukibyrokratia lisääntyy tukivaatimuksineen ja eliittidiktatuureineen. Ja kalliit ja monimutkaiset kopiointisuojausmekanismit lisääntyvät. Kohta videoita voi katsoa ainoastaan sinetöidystä laatikoista, johon kaupassa ladataan uutta sisältöä? Tuskinpa niin käy.
Se, että on onnistunut kiteyttämään jonkin asian tavalla on minusta aivan tarpeeksi hyvä saavutus että siitä voi palkita tekijää...
Mitä on "shangaita"? Englannista "shanghai"? Mulla on syksyyn saakka aika niin kortilla 3-6 bändin, koti-isyyden ja toimittaja/käännösduunien kanssa....
Tavallaanhan meillä on jo testi menossa. Mehän voitaisiin sanktioida luvaton kopiointi niin rajusti (korvausvelvollisuus kattaa kaikki rikoksen tutkintakulut), että Teoston kannattaisi palkata 10000 yksityisetsivää ottamaan kiinni kaikki Suomen nettikopioijat operaattoreiden avustuksella, ei se olisi mitenkään mahdotonta. Mutta näin ei ole päätetty tehdä vaan homma on käytännössä päätetty sallia kuin vaalirahoituksen pimittäminen ikään.
olisin @gatestonen mielipidettä siinä suhteessa vastaan, että joku objektiivinen monitieteinen logiikka (fysiikka, tietoteoriaa, verkkoteoria, yhteiskuntateorioa, biologia, psykologia, sosiologia, taloustieteet...) pitäisi olla muutoksen taustalla, eikä pelkästään se mitä yhteisesti halutaan. Tämä kuuluu sarjaan asioita "pikkuviilailut ei auta, vaan pitää miettiä koko konsepti uusiksi". Nykypolitiikka on kuitenkin sellaista että ei edes lausuta isoa kysymyksiä ääneen vaan pyritään ratkaisemaan pinnallisia asioita iteratiivisesti. En tykkää.
Nykypolitiikka on aika middle management-touhua. Pinnallisten asioiden iteratiivinen käsittely altistaa ne tehokkaammin ja näkymättömämmin lobbaukselle...
Se, että on onnistunut kiteyttämään jonkin asian tavalla on minusta aivan tarpeeksi hyvä saavutus että siitä voi palkita tekijää...
Toki toki, kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Mutta paras tapa palkita tekijää ei ole musta antaa tälle tekijälle oikeutta estää muita tekijöitä yrittämästä samaa.
Huomautan, että meillä on vuosituhantinen kokemus siitä, että ei ole järkevää antaa sallia toisten tulla asumaan minun rakentamaani taloon, tai antaa toisten vapaasti ottaa muuta fyysistä omaisuuttani. Sen sijaan immateriaalisen omaisuuden kopioinnin sääntelystä on rajallisesti kokemuksia pääasiassa vain sadan vuoden ajalta, muuten sitä ei ole tarvittu. Tämä ei siis minusta todista juuta eikä jaata.
@tolonen, odottelin siis, että joku olisi tiennyt termin sille kun satamakaupungeista siepattiin miehiä laivoille töihin vastoin heidän tahtoaan, muistelin että tästä olisi käytetty jotain shangaius-tyyppistä termiä
@gatestone: immateriaalista omaisuutta ei olla pystytty kovin pitkään vielä muuttamaan "materiaksi" (alkemiaa!), joten täytyy kai venailla vielä... Tietääkö kukaan muuten mikä oli käytäntö nuottien suhteen satoja vuosia sitten Euroopassa?
komppaan @gatestonen "historia opettaa"-ajatusta. Lisäisin vain siihen sen, että meillä on ehkä 10 vuoden kokemus siitä, että tieto liikkuu vaivatta globaalisti. Ei siis ole ollut mitään tarvetta vielä tähän mennessä muodostaa yleisiä lakeja/käytäntöjä/oikeuksia tiedon/kulttuurin "omistamisesta" tai käytöstä. Tähän asti tieto on ollut sidottu johonkin materiaan (painettu teksti, tallenne) tai sitten tekijään. Tarvittaisiin siis tietosisältöriippuvainen käytäntö, joka sanoisi mikä on yksilön oikeus tietoon.
@tolonen: satoja vuosia sitten ainoa immateriaalisuoja kai perustui jonkinlaiseen kiltalaitokseen, jossa joillakin oli oikeus tehdä yhden kaupungin sisällä tiettyjä juttuja ja joillakin ei. Musiikkia tai tarinoita ei varmasti suojattu millään ennen 1600-1700 luvun vaihdetta, ja laajemmin vasta 1800-luvun lopulla.
Toi blogi oli ihan turhaa käsitteiden pyörittelyä. Asiasta puhuminen pitää ensiksikin rajoittaa siihen tilanteeseen, jossa "teos" on olemassa, eikä puhua vasaroista, jotka eivät ole teoksia. Sen jälkeen voidaan kysyä, saako tekijä päättää teoksen jakelusta vai ei. Erityisen typerää on tehdä ero sille, kopioiko joku kirjansa itse verkkoon vai salliiko vain muiden tehdä niin.
Toi ei-kaupallinen on muuten hankala käsite. Jos kopiointi sallitaan, tulee verkkoon erilaisia kopiointia helpottavia palveluita, joissa kaista/levytila/mainoksettomuus maksaa. Sallitaanko nämä? Pian niitä ei erota iTunesista mikään muu kuin ansaintalogiikan piilottaminen joihonkin epäsuoriin maksuihin.
Itse en muutenm sallisia koiointia, mutta laittaisin suoja-ajaksi paljon nykyistä lyhyemmän ajan. Käytännössä rahaa ei kuitenkaan tehdä millään 5 vuotta vanhemmalla, tuskin edes Beatlesin back catalog kovin paljon tuottaa. Köyhät ja loiset voisivat sitten aina odotella, milloin suosikkileffa putoaa suoja-ajan ulkopuolelle, kunnon ihmiset kantaisivat roponsa suosikkiensa uutuuksien tukemiseen.
...näinhän muuten käytännössä tapahtuu. Itse haen netistä KAIKKIEN artistisen vanhaa kamaa ja ostelen SUOSIKIENI uutuuksia, ja niin tekee moni muukin tuntemani.
Aito fyysinen tuote on muuten myös aina arvossaan epämääräisen kopion sijasta. Eilen oli pakko ostaa Oskarille (5 v.) Toy Story 2 DVD kun se oli kinunnut sitä viikkokaupalla sen CD-piraatin sijasta, jonka olin polttanut itse, ja jossa ei ollut DVD-valikkoja ja ekstroja, ja jossa kansikuva oli isin käsin värittämä mustavalkotuloste...
Muuten pikku ennustus P2P-piratismin tulevaisuudesta: kaikki maailman äänitteet ja leffat kootaan jonkinlaiseksi kanoniseksi tarkistussummareferenssitietokannaksi, joka yhdistetään Wikipediaan ja muihin vastaaviin, niin että mikä tahansa teos on helposti tarjolla "virallisena" laadukkaana versiona ja sitten kaikkien haettavissa erilaisilla P2P-protokollilla tarkistussumman perusteella. Eikä tätä kukaan pysty tai halua lähteä estämään.
Muuten, tekijänoikeuksien kannalta paljon pitkällä välillä rahakkaampi ja monitahoisempi kysymys ovat kustannusoikeudet. Beatlesien back catalog tuottaa pennejä verratuna sävellysten kustannusoikeuksiin...
Itseeni pätee sama, vaikkakin aika eri mittakaavassa...
Kustannusoikeus on se joka määrittää kenelle rahat tulevat mm radio- ja tv-soitosta, yms. Se ei ole marginaalista. Se on oikeasti ainoa kohta jossa säveltävä muusikko voi pitkäjänteisesti tienata elantonsa.
Kuinka paljon asiasta maallikkopohjalta keskustelevat loppujen lopuksi tietävät mistä puhuvat, esimerkiksi musiikin taloudellisesta puolesta puhuessaan?
@tolonen: tossa olis muuten tosi hyvä tietolähteiden kokoamisen paikka. tuleeko sulle mieleen mitään nettiresursseja, joita vois koota yhteen, että saatais kasaan tietopaketti erilaisista tekijänoikeuksiin liittyvistä talousasioista?
heittäkääs @tommi ja @tolonen asiantuntemattomalle, mitkä on teidän mielestä ne oleelliset pointit musiikkialasta, mitä tekijänoikeusreformi-intoilijat ei ymmärrä. ja heittäkää linkkejä tietoresursseihin, jos satutte muistamaan. olis tosiaan kiva nostaa näiden keskustelujen tasoa. kokoisin mielelläni vähän taustoitusta.
Tekijänoikeusreformissa ei tunnu olevan kovin teräviä pointteja esitetty missään, sen paremmin nykytilan säilyttämisen puolesta kuin muuttamisenkaan puolesta. Molemmat puolet ovat kaivaneet itsensä niin syvälle poteroihin, ettei mielekäs keskustelu ole kovin herkästi mahdollista.
Jostain olin lukevinani, että Ruotsin Piratpartietilla ei ole talouspoliittista agendaa. Mitähän se tarkoittaa? Tuntuu musta äkkiseltään vähän oudolta ajaa tekijänoikeusreformia ilman talouspoliittista agendaa.
Yksi tärkeä juttu olisi pitää aktiivisesti mielessä se, että teoksen tekijä ja esittäjä eivät ole läheskään aina täsmälleen sama taho. Tätä ei voi mielestäni korostaa liikaa. Argumentointi esittävän artistin sielunelämään porautuvilla metaforilla menee hiukan hutiin silloin, kun tarkoitus olisi keskustella teoksen tekijän oikeuksista.
Toinen kohtuullisen hyvä harjoitus tuotantoketjun eri osapuolten intressien sisäistämiseen on hokea seuraavaa mantraa, hitaasti, ajatuksella: teoksen esityksen tallennuksen esitys. Tässä vieläpä rohkeimmat vaihtavat viimeisen termin (radiosta nettiin siirryttäessä) joka toisella kerralla jakamiseksi.
Onkohan tuosta mitään tietoa keskitetysti missään? Mä en ehkö ollut oikeasti tajunnut aiemmin miten ihmiset jotka täst keskustelevat eivät oikeasti tiedä yhtään mitään tekijänoikeuksien anasaintalogiikasta yksilätasolla, vaan keskittyvät aivokuolleeseen antikorporatistiseen populismiin poliittisten irtopisteiden kalastusvimmassaan.
Ja ihmisillä on siitä mitä tässä tienataan tosi outoja käsityksiä... Minä en esimerkiksi ole koskaan o´koostunut senttiäkään (ti penniäkään) Giant Robotin levymyynnistä. Mun bändien tasolla voi karkeasti sanoa että kaiken mikä on kusettavissa saa kusea ja sill ei ole mitään väliä, mutta älkä koskaan luovu kustannusoikeuksista.
Täällä on puhuttu "kustannusoikeudesta". En löydä sellaista tekijänoikeuslaista. Täällä viitattiin Teoston (valtion toimeksiannosta 2011 asti) hallinnoimaan radiosoitto- ja muiden esityskorvausten perintään, joka on esitelty tekijäönoikeuslaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#a404-1961) pykälässä 26 käsitteen "sopimuslisenssi" alla, sitäkö tarkoititte?
Sinänsähän Teoston rooli olisi varmaankin about sama ilman lakiakin, eli se perustunee pääasiassa siihen, että tekijät vapaahetoisesti luovuttavat tekijänoikeutensa nojalla esitysluvan myymisoikeuden Teostolle. Käytännössä monikaan tekijä ei pystyisi itse myymään ja valvomaan esityslupia, vaan joutuisi turvautumaan Teostoon joka tapauksessa, vaikka valtio ei Teostolle antaisi erityisasemaa.
Erona on lähinnä, että Teosto saa blankkolevyjen tekijänoikeushyvitykset ja että se myy myös Teostoon kuulumattomien artistien teosten esittämisoikeuksia. Kriittiseksi Teoston rooli tässä piratismikeskustelussa tulee, jos esim. nettiyhteydestä aletaan periä merkittävää "tekijänoikeushyvitysmaksua" jota Teosto pannaan hallinnoimaan.
Tekijänoikeusreformissa ei tunnu olevan kovin teräviä pointteja esitetty missään, sen paremmin nykytilan säilyttämisen puolesta kuin muuttamisenkaan puolesta. Molemmat puolet ovat kaivaneet itsensä niin syvälle poteroihin, ettei mielekäs keskustelu ole kovin herkästi mahdollista.
Suomen tasolla ehkä, mut joku Lawrence Lessig on artikuloinut mielestäni aika hyvin miksi tekijänoikeudet oli aikoinaan hyvä juttu (ja olen samaa mieltä), mutta miksi nykyaikana ne lähinnä vaikeuttaa uuden musiikin luomista ja on kääntynyt aiemmasta tarkoituksestaan artistien suojana lähinnä hyödyntämään korporaatioita (mikä sekään ei aina ole huono juttu, mutta tässä asiassa kyllä).
Hyviä pointteja on rajallisesti, koska uskottavaa ennustetta siitä, miten muutokset nykylakiin vaikuttaisivat ei yksinkertaisesti voi olla. Nykysysteemi on nähty, se ei toimi kovin hyvin tai ei ainakaan kovin selkeästi ja loogisesti, joten jotain uutta on syytä kokeilla.
"Yksityisen ei-kaupallisen kopioinnin laillistaminen" itse asiassa vain palauttaisi Lex Korpelaa edeltävän tilanteen, joten se ei olisi kovin radikaali ratkaisu. Se ainakin poistaisi lain tarkoittaman ideaalitilanteen ja todellisuuden välisen valtavan ristiriidan.
Tietysti toinen tapa poistaa ristiriita on panna nykyinen laki voimaan. Määrätään operaattorit yhteistyöhön poliisin ja yksityisetsivien kanssa, luvattomasta kopioinnista törkeän suuret korvaukset ja salakopiointiin sopivat kryptaavat ohjelmat laittomiksi. Toisaalta tämä johtaisi steganografiaksi kutsutun tieteen huimaan kehittymiseen...;-)
Tätä tekijänoikeuskeskustelua muuteen vaikeuttaa se, että asia liittyy niin vahvasti rahaan (tabu?) ja eri osapuolien kilpailuetuihin. Ehkä tämän vuoksi on niin vaikea löytää tietoa eri tavoin tekijänoikeuksilla elantonsa hankkivien ihmisten tulorakenteesta. Toisaalta uutta verkkoympäristöä ymmärtävät ja lainsäädännön rukkaamista verkkoedulliseen suuntaan kannattavat, eivät halua paljastaa ansaintalogiikoitaan. Lopputulos: käsitteiden pyörittelyä.
Yksi tärkeä ymmärtää on mielestäni nimenomaan tekijänoikeuskeskustelun historia. Moni tekijänoikeuksia nykymuodossaan vastustava muistaa aina sanoa, että tekijänoikeudet oli AIKOINAAN hyvä juttu, mutta aika on ajanut niistä ohi.
94 comments so far
Mielenkiintoisesti tämä pomppailee nyt esille, minun johtamassa Parven esityksessä ollutta "ideologiaa" verrattiin yleisön kommentissa kommunismiin. Palaan tähän Parven wikissä kohtapuoliin, mikroartikkelin aloituksen paikka. Ja #comments">toisaalla @annerongas hehkuttaa LIT:iä
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Mikä on LIT?
1 year, 5 months ago by pe3
Mun mielestä toi konkretisoi sitä miten pitkälle tiedostonjakamiskeskustelu Ruotsissa on edenny. Käsittääkseni kyseessä on puolueen virallinen kanta. Aika paljon on pitänyt tapahtua ennen kuin eduskunnassa oleva puolue ottaa tommoisen kannan.
1 year, 5 months ago by pe3
Myös Ruotsin vihreät ovat tehneet virallisen linjauksen aiheesta: http://mp.se/templates/Mct_78.aspx?avdnr=5&number=115068
Myös kokoomuskansanedustaja Karl Sigfrid puhuu dekriminalisoinnin puolesta: http://sigfrid.wordpress.com/2008/01/07/decriminalize-file-sharing/
Ruotsin Piratpartiet pitää linjamuutoksia omana ansionaan.
1 year, 5 months ago by nvainio
joo Ruotsissa on menty pitkä matka näissä asioissa. Meillä Suomessa päästään aikoinaan sitten vähemmällä, kun ruotsalaiset ovat raivanneet polun valmiiksi. Veikkaukset olis, että Ruotsissa saadaan ei-kaupallinen tiedostonjakaminen lailliseksi 3-5v päästä ja meillä sitten 2-3v sen jälkeen. "Piraatit ovat 2010-luvun vihreät"
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
@teroheiskanen: mikroartikkeli kuulostaa hyvältä. mikä sen otsikoksi tulee?
1 year, 5 months ago by pe3
@pe3, kaipa se on sama käydä laittamassa sitten pikkuisen alulle, menen wikin puolelle
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
:-)
1 year, 5 months ago by pe3
täältä löytyy
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
sait jo paljon kommentteja
1 year, 5 months ago by pe3
joo Ruotsissa on menty pitkä matka näissä asioissa. Meillä Suomessa päästään aikoinaan sitten vähemmällä, kun ruotsalaiset ovat raivanneet polun valmiiksi.
... niinkuin kaikessa muussakin hyvässä. oikeesti, v*aa aivan suunnattomasti miten me suomalaiset hiihdetään Ruotsia perässä kaikessa (minun mieletä) järkevässä päätöksenteossa, kuten tietullit jne.
1 year, 5 months ago by kungfiske
@pe3, joo, huimaa tutkimusparveilua :)
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
@kungfiske: mistäköhän se johtuu? meidän kulttuurillisessa geeniperimässä on vissiin jotakin tosi konservatiivista ja suurella sisukkuudella omaksi koetun puolustamista/kiinni pitämistä?
1 year, 5 months ago by pe3
Meitsillä on muuten noiden Gatesin syytöksien jäljiltä vielä hieno Creative Commies T-paita :-)
1 year, 5 months ago by pe3
Yritän miettiä, mikä olisi oikeasti kiinnostavin näkökulma tähän aiheeseen. (Keskustelua tekijänoikeuksista digitalisoituvissa ympäristöissähän on käyty jo niin piiiiitkäään, ettei näistä oikein jaksa innostua samalla tavalla kuin kultaisella 90-luvulla.)
Onko asian pihvi nyt siis se, että kaupallinen ja ei-kaupallinen jakaminen pyritään pitämään erillään? Onko tämä edes mahdollista? Kuka on perustellut tällaisen jaon (hyvin)?
1 year, 5 months ago by tommi
mistäköhän se johtuu? meidän kulttuurillisessa geeniperimässä on vissiin jotakin tosi konservatiivista ja suurella sisukkuudella omaksi koetun puolustamista/kiinni pitämistä?
Tästähän oli mielestäni tosi mielenkiintoinen tutkimus, jonka tulokset kertoi KAIKEN suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautumisesta politiikkaan. Hesarin arkistoista varmaan löytyisi.
Ruotsalaiset kokevat, että on tärkeämpää olla mukana päättämässä yhteisistä säännöistä kuin noudattaa niitä.
Suomalaiset taas kokevat, että on paljon tärkeää noudattaa sääntöjä kuin olla itse mukana päättämässä niistä.
Tämä ero kertoo mielestäni kaiken. Ruotsalaiset uskaltava haastaa status quota ja mielellään yhdessä keskustelevat näistä. Suomalaiset taas eivät mielellään haasta status quota, ja paheksuvat niitä jotka niin tekevät, eli perus katkera alamainen -asenne. Koita siinä sitten olla progressiivinen.
1 year, 5 months ago by kungfiske
Onko asian pihvi nyt siis se, että kaupallinen ja ei-kaupallinen jakaminen pyritään pitämään erillään? Onko tämä edes mahdollista? Kuka on perustellut tällaisen jaon (hyvin)?
Onhan tätä jo olemassa nyttenkin, tätä vain halutaan laajentaa perusteellisemmin. ns. fair use -lait turvaavat monia ns. tekijänoikeusrikkomuksia esimerkiksi opetus- tai journalistisissa yhteyksissä. ja suunta on ehdottomasti mielestäni oikea.
1 year, 5 months ago by kungfiske
@kungfiske, hyvää Suomi vs. Ruotsi ajattelun pohdintaa, tulehan wikin puolelle
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
@kungfiske: Toi on jännä miten nimenomaan keskustelu - eli "diskuteeraaminen" -koetaan niin kielteisenä. Jos ajatellaan vaikka Tuntematonta sotilasta, niin kyllä sääntöjen haastaminen toisinaan koetaan hienonakin. Oisko siinä jotain, että on helpompi ammuskella pusikosta ja just purnata katkerasti, kuin ite lähteä sanomaan, miten hommat pitäs tehä.
1 year, 5 months ago by pe3
Toistan, hiukan eri sanoin: mikä on ei-kaupallisen määritelmä?
1 year, 5 months ago by tommi
tossa vielä tännekin, mitä raapustin wikiin: Nykyinen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädäntö voidaan nähdä valtion puuttumisena vapaiden markkinoiden toimintaan, maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen tarvittavan tiedon levittämisen estämisenä tai luokkaeroja korostavana yksityisomistamisen tukemisena. Ehkä tämän vuoksi Ruotsissa ei-kaupallista tiedostonjakamista kannatetaan yli puoluerajojen.
1 year, 5 months ago by pe3
@tommi: toi on hyvä kysymys. oisko sulla mitään lähtöjä ton pohtimiseen?
1 year, 5 months ago by pe3
Suomessa sentään kaupallisen vaalirahan jakelu aiotaan tehdä lailliseksi. Vain olennainen on tärkeää (Frank Pappa)
1 year, 5 months ago by ubiq
@ubiq -- heh.
@pe3 -- ei pahemmin, lukuunottamatta tuota aiempaa alustustani.
Yksi toimialaa kuvaavista ilmiöistähän on se, että suurin "ei-kaupallinen" toimijamme (Yleisradio) maksaa korvauksia teosten esittämisestä. Ja se, että tämä on todella tärkeä tulonlähde teosten tekijöille.
Kröh. Ehkäpä joukkoomme ilmaantuu entistä enemmän sävellys- ja videointiparvia, joka ratkaisevat omatoimisesti keskuudessaan ilmeneviä tulonmuodostuksen ongelmia? ;)
1 year, 5 months ago by tommi
@tommi, olisko ei-kaupallinen= hyödyntäminen, jolla ei ole välitöntä saavutettavaa rahallista arvoa tai johon ei kohdistu kolmannen osapuolen vastikkeellista maksua.
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
"hyötymismielessä" on usein se, millä perustellaan et teolla on kaupallisia intressejä. nää on näitä hauskoja lakitermejä mitä Suomesta löytyy. oma suosikkini on "vilpillinen mieli" =)
1 year, 5 months ago by kungfiske
Tekijänoikeuteen liittyviä dikotomioita:
ansiotarkoituksessa - ei-ansiotarkoituksessa elinkeinotoiminnassa - ei-elinkeinotoiminnassa yksityinen käyttö - julkinen käyttö
Nämä ovat osittain peräisin lainsäädännöstä.
1 year, 5 months ago by nvainio
Mikä nykyisissä tekijänoikeuslainsäädännössä kusee kaikista eniten, on miten se suhtautuu kulttuuriin ns. neutraalina tai täysin taustatekijänä. Tätä on vähän vaikea konseptualisoida, mutta yritetään.
Esimerkiksi vaikka keikkataltiointi: jos joku artisti vetäisi keikan, ja sitten pistäisi tuon keikan DVD:lle niin lainsäädännön kannalta olisi ihan sama, oliko tuolla keikalla 1 vai 10 0000 henkeä hurraamassa ja "luomassa" sitä keikkaa kultturaalisena kokemuksena. tulos on kuitenkin sama: artisti tai DVD:n kokoaja saa siitä rahallisen hyödyn, mutta muut keikkaan osallistujat (eli yleisö) ei kostu siitä mitään muuta kuin muiston. lainsäädäntö on tässä todella artistikeskeistä, vaikka artisti on todelisuudessa vain pieni osa kulttuurin manifestaatiossa.
sama korostuu vielä enemmän leffoissa. kun star wars ilmesti 1977, niin sen suosio perustui hyvin suurelta osin Vietnamin sodan traumoihin ja yleismaailmalliseen pessimismiin ja alitajuiseen haluun uskoa taas sankareihin. mutta lainsäädäntö ja tekijänoikeuslait on rukattu sillä tavalla, että se palkitsee star warsia tavalla ikäänkuin se olisi menestynyt "omilla avuillaan", eli objektiivisen erinomaisuutensa ansiosta, vaikka taustalla oli niin paljon enemmänkin ja star wars oli enemmänkin liikehdintä kuin "leffa", mutta lainsäädännöllisestä näkökulmasta star wars oli siis george lucasin tuotos, jolla vain ja ainoastaan on oikeus rahastaa tai käyttää ns puheoikeutta star warsin suulla, niin sanoakseni.
muutenkin ns. kultturaaliset tuotteet (kirjat, leffat, vaatteet) pitäisi nähdä mun mielestä enemmänkin sivuina historian kirjassa (kuulostipa ylevältä) kuin omistusoikeudellisina tuotteina. joku kokispullo vuodelta 1960 tai kuplavolkkari sisältää niin paljon kultturaalista latausta ja merkityksiä, jotka on ihmisille tärkeitä. mutta lainsäädännön silmissä vain coca-cola corp tai VW ovat oikeudettuja rahastamaan näillä merkityksillä, vaikka he eivät ole luoneet niistä merkityksistä kuin fyysisen manifestaation, ikääkuin logon koko sille merkitysvyyhdille. ja ennen kaikkea musiikki on ajasta ja kulttuurista riippuvaista ja hyvin paljon artistista riippumatonta merkitysten luontia.
toivottavasti joku edes tajuaa jotain tuosta vuodatuksesta.
1 year, 5 months ago by kungfiske
@kungfiske: tajutaan - hyvin puhuttu!
1 year, 5 months ago by pe3
Ton takia mitä kuvasit, käsittääkseni Suomessakin tekijänoikeudet raukeavat jossakin vaiheessa ja teokset siirtyvät public domainiin. Sitähän sitten voi miettiä, kuinka pitkä suoja-ajan pitäisi olla. Tekijänoikeuden kestoahan on hauskasti Jenkeissä jatkettu silleen, että Walt Disneyn duunit ei ole päätyneet yleiseen jakoon, vaikka välillä on ollu jo lähellä.
1 year, 5 months ago by pe3
Joutu alottamaan myös mikä on ei-kaupallisen määritelmä?
1 year, 5 months ago by pe3
Mä en kyllä pysty 100% ostamaan tuota @kungfisken ajatusta. Se kusee jo siinä vaiheessa kun aletaan määrittelemään kunkin kontribuoivan tekijän panosta merkityksen luojana.
Ja ajatus siitä etten itse omista tekemisiäni sen takia että joku toinen luo niille itselleen sopivia merkityksiä on suoraan sanoen vastenmielinen.
1 year, 5 months ago by tolonen
Sen kyllä myönän että tekijänoikeuslainsäädännössä on aivan käsittämätön määrä korjattavaa ja tekemistä, mutta "music (tai mikälie) just wants to be free, man"-lähestyminen ei toimi. Ja sitähän tuo ylläoleva on, joskin monitavuisemmilla sanoilla höystettynä.
Sivujuonne... Kun se suomalainen demoscene-muusikko, jonka jotain riffiä Timbaland oli lainannut/referoinut sai aikaan Assembly-mellakan omien oikeuksiensa puolesta, meinasin tukehtua brändättyyn virvoitusjuomaani... Harvassa ovat ne vapaiden kulttuuristen kulutushyödykkeiden puolustajat, jotka ovat valmiit ulottamaan sen omiin tekemisiinsä?
1 year, 5 months ago by tolonen
@kungfiske, tajutaan - tosi hyvin puhuttu
Parvilaisilla pitäisi olla jokin joukkupainostusmenetelmä uusien jäsenten hankkimiseen, onkos sille oma termi, kun laitetaan tainnutustippoja juomaan ja sitten herää laivassa pakkotyössä, onko se shangaius tai jokin vastaava?
pyrin siis siihen, että @kungfiske pitäisi shangaita parveen :)
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Ja ajatus siitä etten itse omista tekemisiäni sen takia että joku toinen luo niille itselleen sopivia merkityksiä on suoraan sanoen vastenmielinen.
Ei tää ollut se pointti. Pointti oli se, että sä omistat nykylainsäädännön mukaan MYÖS MUIDEN tekemiset mikä liittyy kulttuuriin, vain siksi että sä olet onnistunut kiteyttämään jonkun kultturaalisen ilmiön konkreettiseen muotoon, esim. biisi, leffa, kirja tai maalaus.
1 year, 5 months ago by kungfiske
@tolonen: hyvin puhuttu myöskin!
1 year, 5 months ago by pe3
Tätä ei minusta pysty ratkaisemaan objektiivisella logiikalla, taloustieteellisellä tai muulla. Kysymys on siitä, että omaisuusinsituutio on muuttuva ja kulttuurisidonnainen asia, joka riippuu siitä mitä halutaan. Jos ja kun lakia muutetaan, varmasti moni aluksi hyötyy ja teostomaksujen varassa elävät kärsivät, mutta miten käy pitkällä tähtäimellä?
Testataan: vapautetaan lakia ja katsotaan kuinka käy.
Vaara on, että teosten tekemisen kannustevaikutus heikkenee. Ja kulttuuritukibyrokratia lisääntyy tukivaatimuksineen ja eliittidiktatuureineen. Ja kalliit ja monimutkaiset kopiointisuojausmekanismit lisääntyvät. Kohta videoita voi katsoa ainoastaan sinetöidystä laatikoista, johon kaupassa ladataan uutta sisältöä? Tuskinpa niin käy.
1 year, 5 months ago by gatestone
@tolonen, sinutkin pitäisi shangaita :)
"Parvi on vapaiden kulttuuristen kulutushyödykkeiden luoja ja puolustaja"
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Tehdään kaksi DVD:tä. Toisesta näkyy bändi, toisessa yleisö. Ekan saa ilmaiseksi, toinen maksaa:-)
1 year, 5 months ago by tolonen
Se, että on onnistunut kiteyttämään jonkin asian tavalla on minusta aivan tarpeeksi hyvä saavutus että siitä voi palkita tekijää...
Mitä on "shangaita"? Englannista "shanghai"? Mulla on syksyyn saakka aika niin kortilla 3-6 bändin, koti-isyyden ja toimittaja/käännösduunien kanssa....
1 year, 5 months ago by tolonen
Tehdään kaksi DVD:tä. Toisesta näkyy bändi, toisessa yleisö. Ekan saa ilmaiseksi, toinen maksaa:-)
Ei ku siis just toistepäin.
1 year, 5 months ago by tolonen
Tavallaanhan meillä on jo testi menossa. Mehän voitaisiin sanktioida luvaton kopiointi niin rajusti (korvausvelvollisuus kattaa kaikki rikoksen tutkintakulut), että Teoston kannattaisi palkata 10000 yksityisetsivää ottamaan kiinni kaikki Suomen nettikopioijat operaattoreiden avustuksella, ei se olisi mitenkään mahdotonta. Mutta näin ei ole päätetty tehdä vaan homma on käytännössä päätetty sallia kuin vaalirahoituksen pimittäminen ikään.
1 year, 5 months ago by gatestone
ja @gatestone nähtävästi myös shangaittava
olisin @gatestonen mielipidettä siinä suhteessa vastaan, että joku objektiivinen monitieteinen logiikka (fysiikka, tietoteoriaa, verkkoteoria, yhteiskuntateorioa, biologia, psykologia, sosiologia, taloustieteet...) pitäisi olla muutoksen taustalla, eikä pelkästään se mitä yhteisesti halutaan. Tämä kuuluu sarjaan asioita "pikkuviilailut ei auta, vaan pitää miettiä koko konsepti uusiksi". Nykypolitiikka on kuitenkin sellaista että ei edes lausuta isoa kysymyksiä ääneen vaan pyritään ratkaisemaan pinnallisia asioita iteratiivisesti. En tykkää.
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
@gatestone taitaa uskoa Näkymättömään Käteen ;-) (tässä säikeessä kun näitä anglismeja viljellään)
1 year, 5 months ago by tolonen
Nykypolitiikka on aika middle management-touhua. Pinnallisten asioiden iteratiivinen käsittely altistaa ne tehokkaammin ja näkymättömämmin lobbaukselle...
1 year, 5 months ago by tolonen
Se, että on onnistunut kiteyttämään jonkin asian tavalla on minusta aivan tarpeeksi hyvä saavutus että siitä voi palkita tekijää...
Toki toki, kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Mutta paras tapa palkita tekijää ei ole musta antaa tälle tekijälle oikeutta estää muita tekijöitä yrittämästä samaa.
1 year, 5 months ago by kungfiske
Huomautan, että meillä on vuosituhantinen kokemus siitä, että ei ole järkevää antaa sallia toisten tulla asumaan minun rakentamaani taloon, tai antaa toisten vapaasti ottaa muuta fyysistä omaisuuttani. Sen sijaan immateriaalisen omaisuuden kopioinnin sääntelystä on rajallisesti kokemuksia pääasiassa vain sadan vuoden ajalta, muuten sitä ei ole tarvittu. Tämä ei siis minusta todista juuta eikä jaata.
1 year, 5 months ago by gatestone
@tolonen, odottelin siis, että joku olisi tiennyt termin sille kun satamakaupungeista siepattiin miehiä laivoille töihin vastoin heidän tahtoaan, muistelin että tästä olisi käytetty jotain shangaius-tyyppistä termiä
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Voisko muiluttamisesta muunnella jotenkin? Sehän on meillä vastaava:-)
1 year, 5 months ago by tolonen
@gatestone: immateriaalista omaisuutta ei olla pystytty kovin pitkään vielä muuttamaan "materiaksi" (alkemiaa!), joten täytyy kai venailla vielä... Tietääkö kukaan muuten mikä oli käytäntö nuottien suhteen satoja vuosia sitten Euroopassa?
1 year, 5 months ago by tolonen
komppaan @gatestonen "historia opettaa"-ajatusta. Lisäisin vain siihen sen, että meillä on ehkä 10 vuoden kokemus siitä, että tieto liikkuu vaivatta globaalisti. Ei siis ole ollut mitään tarvetta vielä tähän mennessä muodostaa yleisiä lakeja/käytäntöjä/oikeuksia tiedon/kulttuurin "omistamisesta" tai käytöstä. Tähän asti tieto on ollut sidottu johonkin materiaan (painettu teksti, tallenne) tai sitten tekijään. Tarvittaisiin siis tietosisältöriippuvainen käytäntö, joka sanoisi mikä on yksilön oikeus tietoon.
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Niin, näissä asioissa me olemme se historia joka joskus jollekin jotain opettaa.
1 year, 5 months ago by tolonen
@tolonen: satoja vuosia sitten ainoa immateriaalisuoja kai perustui jonkinlaiseen kiltalaitokseen, jossa joillakin oli oikeus tehdä yhden kaupungin sisällä tiettyjä juttuja ja joillakin ei. Musiikkia tai tarinoita ei varmasti suojattu millään ennen 1600-1700 luvun vaihdetta, ja laajemmin vasta 1800-luvun lopulla.
1 year, 5 months ago by gatestone
@teroheiskanen: Shanghaiaus? #WHAT%20WAS%20SHANGHAIING">Shanghaiing.
1 year, 5 months ago by map
kiitos @map, tätä just hain, tällainen kampanja pitäisi siis lanseerata Parveen vaikkapa syksyksi
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Kaj Sotala liippaa läheltä tätä ketjua
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Toi blogi oli ihan turhaa käsitteiden pyörittelyä. Asiasta puhuminen pitää ensiksikin rajoittaa siihen tilanteeseen, jossa "teos" on olemassa, eikä puhua vasaroista, jotka eivät ole teoksia. Sen jälkeen voidaan kysyä, saako tekijä päättää teoksen jakelusta vai ei. Erityisen typerää on tehdä ero sille, kopioiko joku kirjansa itse verkkoon vai salliiko vain muiden tehdä niin.
1 year, 5 months ago by gatestone
Toi ei-kaupallinen on muuten hankala käsite. Jos kopiointi sallitaan, tulee verkkoon erilaisia kopiointia helpottavia palveluita, joissa kaista/levytila/mainoksettomuus maksaa. Sallitaanko nämä? Pian niitä ei erota iTunesista mikään muu kuin ansaintalogiikan piilottaminen joihonkin epäsuoriin maksuihin.
1 year, 5 months ago by gatestone
_Toi blogi oli ihan turhaa käsitteiden pyörittelyä. _
Artikuloit juuri todella hyvin oman ongelmani koko piraattipuolueen suhteen... :-)
1 year, 5 months ago by tolonen
Itse en muutenm sallisia koiointia, mutta laittaisin suoja-ajaksi paljon nykyistä lyhyemmän ajan. Käytännössä rahaa ei kuitenkaan tehdä millään 5 vuotta vanhemmalla, tuskin edes Beatlesin back catalog kovin paljon tuottaa. Köyhät ja loiset voisivat sitten aina odotella, milloin suosikkileffa putoaa suoja-ajan ulkopuolelle, kunnon ihmiset kantaisivat roponsa suosikkiensa uutuuksien tukemiseen.
1 year, 5 months ago by gatestone
Tuo ei välttämättä ole aivan totta... Esim Levykauppa Äx tahkoaa hyvän osan liikevaihdostaan back-catalog-myynnillä...
1 year, 5 months ago by tolonen
Nyt harmittaa ettei Jaikussa ole bookmarkkeja:-)
1 year, 5 months ago by tolonen
...näinhän muuten käytännössä tapahtuu. Itse haen netistä KAIKKIEN artistisen vanhaa kamaa ja ostelen SUOSIKIENI uutuuksia, ja niin tekee moni muukin tuntemani.
Aito fyysinen tuote on muuten myös aina arvossaan epämääräisen kopion sijasta. Eilen oli pakko ostaa Oskarille (5 v.) Toy Story 2 DVD kun se oli kinunnut sitä viikkokaupalla sen CD-piraatin sijasta, jonka olin polttanut itse, ja jossa ei ollut DVD-valikkoja ja ekstroja, ja jossa kansikuva oli isin käsin värittämä mustavalkotuloste...
1 year, 5 months ago by gatestone
Vinyylifetisistinä ymmärrän poikaasi 100%!
1 year, 5 months ago by tolonen
Muuten pikku ennustus P2P-piratismin tulevaisuudesta: kaikki maailman äänitteet ja leffat kootaan jonkinlaiseksi kanoniseksi tarkistussummareferenssitietokannaksi, joka yhdistetään Wikipediaan ja muihin vastaaviin, niin että mikä tahansa teos on helposti tarjolla "virallisena" laadukkaana versiona ja sitten kaikkien haettavissa erilaisilla P2P-protokollilla tarkistussumman perusteella. Eikä tätä kukaan pysty tai halua lähteä estämään.
1 year, 5 months ago by gatestone
Nykyäänhän P2P-jakelua haittaa turha redundanssi, kun samasta kamasta on tarjolla eri versioita eri jakelupuissa, osa vielä huonoja.
1 year, 5 months ago by gatestone
tietysti noin @gatestone, mutta mites tuo tietokanta suhtautuu tuohon lyhyeen suoja-aikaan mitä tarjosit edellä?
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Tää ei ollut normatiivinen vaan deskriptivinen ennustus.
En itse asiassa usko, että lainsäädännöllä tai poliisilla on asiassa mitään relevanssia lähitulevaisuudessa, se ei kerta kaikkiaan voi pysyä perässä.
1 year, 5 months ago by gatestone
Muuten, tekijänoikeuksien kannalta paljon pitkällä välillä rahakkaampi ja monitahoisempi kysymys ovat kustannusoikeudet. Beatlesien back catalog tuottaa pennejä verratuna sävellysten kustannusoikeuksiin...
Itseeni pätee sama, vaikkakin aika eri mittakaavassa...
1 year, 5 months ago by tolonen
Siis mitä? Mikä on "kustannusoikeus"? Oikeus painaa nuotteja? Eiköhön se ole aika marginaalibisnes?
1 year, 5 months ago by gatestone
tätä ei taidettu olla linkitetty vielä tähän
Sieltä on Ruotsin keskusta heittänyt @pe3:sen suosikit "Fair use" ja "creative commons" peliin
1 year, 5 months ago by teroheiskanen
Kustannusoikeus on se joka määrittää kenelle rahat tulevat mm radio- ja tv-soitosta, yms. Se ei ole marginaalista. Se on oikeasti ainoa kohta jossa säveltävä muusikko voi pitkäjänteisesti tienata elantonsa.
Kuinka paljon asiasta maallikkopohjalta keskustelevat loppujen lopuksi tietävät mistä puhuvat, esimerkiksi musiikin taloudellisesta puolesta puhuessaan?
1 year, 5 months ago by tolonen
@tolonen: tossa olis muuten tosi hyvä tietolähteiden kokoamisen paikka. tuleeko sulle mieleen mitään nettiresursseja, joita vois koota yhteen, että saatais kasaan tietopaketti erilaisista tekijänoikeuksiin liittyvistä talousasioista?
1 year, 5 months ago by pe3
Perusknoppi, jolla voi testata keskustelijoiden ymmärrystä musiikkitoimialasta, on tentata Teoston jäsenyyden ja asiakkuuden eroa.
1 year, 5 months ago by tommi
heittäkääs @tommi ja @tolonen asiantuntemattomalle, mitkä on teidän mielestä ne oleelliset pointit musiikkialasta, mitä tekijänoikeusreformi-intoilijat ei ymmärrä. ja heittäkää linkkejä tietoresursseihin, jos satutte muistamaan. olis tosiaan kiva nostaa näiden keskustelujen tasoa. kokoisin mielelläni vähän taustoitusta.
1 year, 5 months ago by pe3
Tekijänoikeusreformissa ei tunnu olevan kovin teräviä pointteja esitetty missään, sen paremmin nykytilan säilyttämisen puolesta kuin muuttamisenkaan puolesta. Molemmat puolet ovat kaivaneet itsensä niin syvälle poteroihin, ettei mielekäs keskustelu ole kovin herkästi mahdollista.
1 year, 5 months ago by hlehto
pitäisi siis löytää tietoa musiikin ym. teoksilla elävien ihmisten tulorakenteesta. osaako kukaan neuvoa mistä?
1 year, 5 months ago by pe3
Äärk täällä on mielenkiintoiset jutut meneillään mut oon kiireinen lukeakseni ja osallistuakseni! :( Laitoin kirjanmerkin ja palaan myöhemmin
1 year, 5 months ago by mace
Jostain olin lukevinani, että Ruotsin Piratpartietilla ei ole talouspoliittista agendaa. Mitähän se tarkoittaa? Tuntuu musta äkkiseltään vähän oudolta ajaa tekijänoikeusreformia ilman talouspoliittista agendaa.
1 year, 5 months ago by pe3
Yksi tärkeä juttu olisi pitää aktiivisesti mielessä se, että teoksen tekijä ja esittäjä eivät ole läheskään aina täsmälleen sama taho. Tätä ei voi mielestäni korostaa liikaa. Argumentointi esittävän artistin sielunelämään porautuvilla metaforilla menee hiukan hutiin silloin, kun tarkoitus olisi keskustella teoksen tekijän oikeuksista.
Toinen kohtuullisen hyvä harjoitus tuotantoketjun eri osapuolten intressien sisäistämiseen on hokea seuraavaa mantraa, hitaasti, ajatuksella: teoksen esityksen tallennuksen esitys. Tässä vieläpä rohkeimmat vaihtavat viimeisen termin (radiosta nettiin siirryttäessä) joka toisella kerralla jakamiseksi.
1 year, 5 months ago by tommi
Onkohan tuosta mitään tietoa keskitetysti missään? Mä en ehkö ollut oikeasti tajunnut aiemmin miten ihmiset jotka täst keskustelevat eivät oikeasti tiedä yhtään mitään tekijänoikeuksien anasaintalogiikasta yksilätasolla, vaan keskittyvät aivokuolleeseen antikorporatistiseen populismiin poliittisten irtopisteiden kalastusvimmassaan.
1 year, 5 months ago by tolonen
Ja ihmisillä on siitä mitä tässä tienataan tosi outoja käsityksiä... Minä en esimerkiksi ole koskaan o´koostunut senttiäkään (ti penniäkään) Giant Robotin levymyynnistä. Mun bändien tasolla voi karkeasti sanoa että kaiken mikä on kusettavissa saa kusea ja sill ei ole mitään väliä, mutta älkä koskaan luovu kustannusoikeuksista.
1 year, 5 months ago by tolonen
Mä olisin valmis lyömään vetoa ettei yksikään ihminen ole maamme historiassa tullut suorasti musiikilla euro-miljonääriksi...
1 year, 5 months ago by tolonen
@viilee: loppupeleissä sekä yritysmaailman että Piraattipuolueen tampiot pyrkivät "artisti maksaa"-tilanteeseen.
1 year, 5 months ago by tolonen
Täällä on puhuttu "kustannusoikeudesta". En löydä sellaista tekijänoikeuslaista. Täällä viitattiin Teoston (valtion toimeksiannosta 2011 asti) hallinnoimaan radiosoitto- ja muiden esityskorvausten perintään, joka on esitelty tekijäönoikeuslaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#a404-1961) pykälässä 26 käsitteen "sopimuslisenssi" alla, sitäkö tarkoititte?
Sinänsähän Teoston rooli olisi varmaankin about sama ilman lakiakin, eli se perustunee pääasiassa siihen, että tekijät vapaahetoisesti luovuttavat tekijänoikeutensa nojalla esitysluvan myymisoikeuden Teostolle. Käytännössä monikaan tekijä ei pystyisi itse myymään ja valvomaan esityslupia, vaan joutuisi turvautumaan Teostoon joka tapauksessa, vaikka valtio ei Teostolle antaisi erityisasemaa.
Erona on lähinnä, että Teosto saa blankkolevyjen tekijänoikeushyvitykset ja että se myy myös Teostoon kuulumattomien artistien teosten esittämisoikeuksia. Kriittiseksi Teoston rooli tässä piratismikeskustelussa tulee, jos esim. nettiyhteydestä aletaan periä merkittävää "tekijänoikeushyvitysmaksua" jota Teosto pannaan hallinnoimaan.
1 year, 4 months ago by gatestone
Tekijänoikeusreformissa ei tunnu olevan kovin teräviä pointteja esitetty missään, sen paremmin nykytilan säilyttämisen puolesta kuin muuttamisenkaan puolesta. Molemmat puolet ovat kaivaneet itsensä niin syvälle poteroihin, ettei mielekäs keskustelu ole kovin herkästi mahdollista.
Suomen tasolla ehkä, mut joku Lawrence Lessig on artikuloinut mielestäni aika hyvin miksi tekijänoikeudet oli aikoinaan hyvä juttu (ja olen samaa mieltä), mutta miksi nykyaikana ne lähinnä vaikeuttaa uuden musiikin luomista ja on kääntynyt aiemmasta tarkoituksestaan artistien suojana lähinnä hyödyntämään korporaatioita (mikä sekään ei aina ole huono juttu, mutta tässä asiassa kyllä).
1 year, 4 months ago by kungfiske
Hyviä pointteja on rajallisesti, koska uskottavaa ennustetta siitä, miten muutokset nykylakiin vaikuttaisivat ei yksinkertaisesti voi olla. Nykysysteemi on nähty, se ei toimi kovin hyvin tai ei ainakaan kovin selkeästi ja loogisesti, joten jotain uutta on syytä kokeilla.
"Yksityisen ei-kaupallisen kopioinnin laillistaminen" itse asiassa vain palauttaisi Lex Korpelaa edeltävän tilanteen, joten se ei olisi kovin radikaali ratkaisu. Se ainakin poistaisi lain tarkoittaman ideaalitilanteen ja todellisuuden välisen valtavan ristiriidan.
Tietysti toinen tapa poistaa ristiriita on panna nykyinen laki voimaan. Määrätään operaattorit yhteistyöhön poliisin ja yksityisetsivien kanssa, luvattomasta kopioinnista törkeän suuret korvaukset ja salakopiointiin sopivat kryptaavat ohjelmat laittomiksi. Toisaalta tämä johtaisi steganografiaksi kutsutun tieteen huimaan kehittymiseen...;-)
1 year, 4 months ago by gatestone
en tiedä tuliko tää linkattua jo, mut boinb boingissa oli Rasmus Fleischerin (piratbyro) essee copyritghtista:
http://www.cato-unbound.org/2008/06/09/rasmus-fleischer/the-future-of-copyright/
1 year, 4 months ago by kungfiske
Tätä tekijänoikeuskeskustelua muuteen vaikeuttaa se, että asia liittyy niin vahvasti rahaan (tabu?) ja eri osapuolien kilpailuetuihin. Ehkä tämän vuoksi on niin vaikea löytää tietoa eri tavoin tekijänoikeuksilla elantonsa hankkivien ihmisten tulorakenteesta. Toisaalta uutta verkkoympäristöä ymmärtävät ja lainsäädännön rukkaamista verkkoedulliseen suuntaan kannattavat, eivät halua paljastaa ansaintalogiikoitaan. Lopputulos: käsitteiden pyörittelyä.
1 year, 4 months ago by pe3
Aloitin Parvi-journaaliin kolme artikkelia tähän keskusteluun liittyen. Olis tosi kiva saada kommenttejanne ja lisävinkkejä hyvistä tietolähteistä.
Tekijänoikeuskeskustelun asianosaiset
Teoksien luojien tulorakenne Suomessa
Tekijänoikeuskeskustelun pääargumentit
1 year, 4 months ago by pe3
Yksi tärkeä ymmärtää on mielestäni nimenomaan tekijänoikeuskeskustelun historia. Moni tekijänoikeuksia nykymuodossaan vastustava muistaa aina sanoa, että tekijänoikeudet oli AIKOINAAN hyvä juttu, mutta aika on ajanut niistä ohi.
1 year, 4 months ago by kungfiske
hyvää ahkerointia @pe3
1 year, 4 months ago by teroheiskanen
hohoo, Boing Boingilta tuli taas hauska juttu:
http://www.boingboing.net/2008/06/11/comic-book-explains.html
1 year, 4 months ago by kungfiske
@kungfiske: hieno sarjis. toihan on kans siks hauska juttu, että 1800-luvulla USA oli maailman suurin piraattivaltio
1 year, 4 months ago by pe3