Internet ja Wikipedia ovat vieneet kustannuksen markkinat Suomessa? Esim. Encyclopaedia Britannica julkaistaan vielä painettuna, koska eng. markkinat niin suuret, mutta täällä ei.
"Internetin hyvät puolet ovat tiedon saatavuus, mutta mikä on tiedon laatu? Olen viime päivinä ymmärtänyt Wikipedian osalta tiettyjä luotettavuuteen liittyviä tietoja. Wikipedia on myös yritysten manipuloitavissa. "
"Wikipedia on yritysten itsensä manipuloitavissa." Hep! Wikigroaning. Pystytään selvittämään mistä IP:stä ihmiset kirjoittaa. Ja yhteisöllinen jalostaminen rankkaa pois biasin. NPOV-käytäntö taas ei ole automaattisesti tietokirjoissa mukana.
"Yleinen tietokirjallisuus hallitsee eniten julkisuutta. Historia on se näkyvin osa-alue. Kirjakaupan vakioselitys huonolle joulumyynnille on se, ettei riittävän kiinnostavia elämäkertoja ole ilmestynyt."
Historiallisten kirjojen merkitys: tästähän oli puhetta niiden Hesarin kirja-arviointienkin kohdalla. Historia kiinnostaa, siitä kirjoitetaan ja se jopa myy?
suomenkielisessä wikipediassa on hyviä tietotekniikan alan artikkeleita - mutta monella muulla alalla ei ole riittävästi päteviä ihmisiä joita kiinnostaa kiinnostaa kirjoittaa wikipediaan.
Pienempien painoksien tekeminen mahdollista pienemmällä yksikköhinnalla; vaikka on vaikeampaa saada kirja kustannettavaksi, on yhä helpompaa tehdä omakustanne tavalla tai toisella (painettuna tai sähköisenä)
Kritisoin sitä mielikuvaa, että tietokirjat olisivat arvovapaampia kuin "manipuloitavissa oleva" Wikipedia. Mut tästä päästään siihen laajaan keskusteluun siitä onko artikkelin kohteilla oikeus muokata merkintöjä. Minusta on oikeus, kunhan tuo esille profiilissaan ja tarvittaessa lisäksi keskustelusivulla sidoksensa.
Esimerkki omalta wikipedistiuraltani: The 69 Eyes -bändin artikkelissa oli triviatietoa, jota joku artikkelista poisti. Artikkelin keskustelupuolella: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:The69Eyes#Kiitos_avustasi.21
Tästäkin olen sanonut aiemmin. Moni puhuu Wikipediasta tuntematta sitä. Siihen tutustuu paljon paremmin kirjoittamalla muutamasta aiheesta artikkelia, katsomalla miten muut osallistuvat tiedon lisäämiseen ja kieliasun muokkaamiseen ja miten artikkeli alkaa täydentyä.
@matnel: Mun deliciousissa tagilla wikipedia on noista Wikipedian kulttuurin ongelmista linkkejä ja wikigroaningista sekä kontribuoija/IP-selvityksistä.
Pitäisi sopivassa kohdassa kysellä elektronisista kirjoista eli paljonko niitä on suomeksi saatavilla ja kuinka niiden suhteen oikeudet & korvaukset sovitaan.
"Tekijät ovat usein esimerkiksi kouluttajia: jos he tekevät omakustanteen ja markkinoivat sitä oman toimintansa ohessa, niin he voivat saada siitä hyvinkin rahaa. Tämä tulee varmasti vielä kasvamaan. Tietokirjailijan työ on osa heidän työtään: voi olla, että kirja on käyntikortti tekijälle, joka poikii esiintymis- ja koulutuspyyntöjä. Ammatinharjoittaminen edellyttää kouluttajalta myös kättäpidempää eli sen teoksen."
Tietokirjallisuutta ostetaan pääsääntöisesti itselle, kaunokirjallisuutta lahjaksi. Kaunokirjallisuus on usein sidottu kirjoittajaan, hänen julkisuuskuvaansa: monia esikoiskirjailijoita heitetään markkinoille ja sitten katsotaan, kuka jää elämään pidemmäksi aikaa ja rakentamaan kirjailijauran. Tietokirjallisuudessa vastaavaa voisi myös tehdä eli tekijöitä voisi "brändätä" enemmänkin.
Pietiäinen pohtii, että tietokirjallisuutta ostetaan lahjaksi siksi, että pitää tunte lahjottava. Mutta historiaa menee lahjaksi. (Hmm, eli isäinpäivälahjaksi ja noin, veikkaan.)
Omaa havaintoa: Lahjakirjoissa usein on sellaisia tieto- ja taidekirjan sekamuotoja eli isoja näyttäviä kuvia ja vähän tekstiä faktaruutumaisesti tai luettelomaisesti.
Mieleeni tuli tietokirjapuolelta Anna Kortelainen, http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Kortelainen
Tosin käsittääkseni akateemisella puolella ollaan vähän nihkeitä tämänkaltaisille, on "liian popularisoitua tiedettä" ja muutenkin liian suosittu nainen?
Ihan kommenttina tuosta yrityskirjallisuudesta: jotkut the-laadukkaat-yrityskirjat maksaa varsin paljon koska pointtina on että niitä ei osta yksityishenkilöt koskaan.
@marikoo Akateemisen kirjan ja tietokirjan ero on aika jännä juttu.
Esmes gradua tehdessä tuon kanssa on saanut taistella jatkuvasti, koska tietokirjoja (etenkin jenkkilästä) kyllä löytyy, mutta akateemisesti käyvät on vähän vähissä.
Kuka kustannustaloissa hoitaa vertaisarvioinnin? Vai onko vain nimestä kiinni? Kuka saa kirjoittaa tietokirjan?
Tietokirjailijat elää usein jollain muulla tulolla kuin kirjoista saaduilla. 15% Suomessa päätoimisia. Freelancereiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Pietiläinen selittää sitä maisteri- ja jatkokouluttamisen tuottamilla suuremmilla määrillä ihmisiä, joille tietokirjoittaminen sopii.
Kysyin tietokirjailijayhdistyksen jäsenien koulutuksesta: Akateemisia on paljon, mutta on ihan kohtuullinen joukko myös ei-akateemisia. 2200 jäsenestä puolet opettajia, jotka toimii toimituskunnittain ja joista tyypillisesti liittyy muutkin kun yks tulee jäseneksi.
Eniten jäseniksi tulee: a) ensimmäisen tietokirjansa kirjoittaneet ja b) tutkijoita. Yhdistys jakaa apurahoja.
@jahapaula: Jep, tämä on aika mielenkiintoinen osa-alue. On tietysti hyvä, ettei ihan mitä vään akateemiseksi hyväksytä, mutta rajanveto on kyllä hämärää.
Mutta toisaalta tulee väistämättä fiilis, että Suomessa moni on ihan vaan kateellinen, kun joku onnistuu lyömään läpi ja tekemään teoksia, jotka myös myyvät.
Omaa pohdintaa: Oppikirjallisuudessa on sikäli vaikeassa saumassa, että on hyvä olla valinnanvaraa, mutta ärsyttävää opiskelijoille, jos joutuu ostamaan useita kirjasarjoja kun vaatimukset vaihtuu.
Kirjastoapurahasta 90% kaunokirjallisuudelle, 10% tieto- ja oppikirjallisuus ei saa. Tämä on siis rahaa, jota kirjasto maksaa aikuisille hankittujen materiaalien mukaan. Systeemi tuntuu epäoikeudenmukaiselta: tietokirjoja hankitaan enemmän kuin ne saavat tukea
.
@suviko: Ja kuluttajanäkökulmasta ikuisuuskysymyshän ovat ne uusintapainokset. Esim. lukiossa, kun oli ikäeroa veljeen kolme vuotta, niin ei mukamas olis ne vanhat painokset käyneet, kun oli jotain muutettu.
"Jos joku haaveilee tietokirjan kirjoittamista: Mikä tahansa kirjoittaminen edistää kompetenssia kirjan kirjoittamiseen. Esim. kirjakritiikkiä, tietokirjakritiikkiä, artikkelia tms. Kirjan tekeminen on prosessina jotakin siitä eteenpäin."
@MariKoo: Jepjep. Yliopistossa on periaate, että vanhat veriot pääosin kelpaa. Toisaalta täälläkin näkee tutkijoiden ajavan tutkintovaatimuksiin omia kirjojaan. Olisi kiinnostavaa kuulla paljonko esim. viestinnän lehtorit kirjoista tienaa. Ja se taas jarruttaa opetushenkilökunnan intoa julkaista CC-lisenssillä tai muuten ilmaiseksi kirjoittamaansa oppimateriaalia tai osallistumaan yhteistuottamistalkoisiin.
"Tietokirjoittamisessa on varmasti paljon tekemistä, mutta kirjoittamisen taidossa on menty paljon eteenpäin. On todellista kirjallisuutta isolla k:lla."
Tietokirjallisuuden pointti ei ole se, että tutkija kirjoittaa vain kollegoilleen. Em. Valtaoja on hyvä esimerkki tutkijasta, jonka rajanylitys "ei-akateemiselle" puolelle on hyväksytty.
Vaikuttaako esim. Valtaoja-suosioon se, että hän on matemaattisluonnontieteelliseltä puolelta - onko sen popularisointi jotenkin sallitumpaa kuin esim. historian?
(luentokysymys Marikoolta)
Akateemisen maailman vastustus populaariseen esitysasuun?
Miksi tutkijat piiloutuu kuoriinsa eikä oikein tahdo kertoa ihmisille suomeksi? Mikä erottaa populaarisen julkaisevan tutkijan normaalista julkaisevasta tutkijasta
Teoria: onko luonnontieteen ja historian popularisointi sallitumpaa? Kuka haluaa esittää meidän yhteiskuntatieteen teorioita niin että tyhmäkin ymmärtää?
Sisäinen feministini tietysti myös ryhtyy miettimään, onko tässä jotain sukupuolikysymystäkin: mies on tieteentekijä, kirjoitti miten tahansa, mutta naisen pitäisi osoittaa pätevyytensä kaksi kertaa lujemmin?
Julkisen varojen käyttäminen tutkimukseen voitaisiin sitoa populaarijulkaisuihin. Tästä taidettiin puhua aikaisemmin kirjastojen yhteydessä nimellä open access.
Ohjeet ovat samassa hengessä itsesäätelymielessä laadittu kuin Journalistin ohjeet. Varsin maalaisjärkiset muotoilut. Onko jokin JSN:ää vastaava elin alalla?
Ei ole, mutta yhdisty tai sen puheenjohtaja voi antaa lausuman.
@MariKoo: Lukiossa historianopettajani kertoi jonkun hänen kollegansa tarkistaneen kaikki Asterix-sarjakuvien faktat. Löytyi vain yksi fiba ja sekin oli väärinkirjoitettu hallitsijan nimi.
Obs: Yhdistyksellä ei näkemystä siitä mitä on oikea tiede, koska se vaatisi liian paljon alan erityisosaamista. Ihan järkevä näkemys kyllä, jopa meidän laitoksen proffilla on eri näkemyksiä hyvästä tieteestä.
Varmaan tästä oli puhetta, mutta creative nonfiction tai narrative/literary journalism sen alagenrenä on ainakin 50 vuotta vanhoja, niillä ei vain ole oikein jalansijaa Suomessa.
Ja soosotan sormea fraasille "faktan ja fiktion välissä" - höpsis, se on (pitäisi olla) faktuaalista, lainataan vain fiktion esityskeinoja. Hyvä analogia voisi olla dokumenttielokuva, joka tosin on löyhempää faktuaalisuusvaatimuksiensa suhteen.
Koska kirjoja lainataan niin paljon, niin on kohtuullista, että kirjailijat saavat lainauskorvauksen. Vaikka toki niitä myydyimpiä kirjoja lainataankin eniten...
Tutkijoiden tulisi päättää miksi tekevät tutkimuksia:a) hyllyyn pölyttymään b) jotta muut tutkijat viittaisivat heihin c) jotta ihmiset oppisivat uutta ja voisivat soveltaa tietoa d) jotta päättäjät tekisivät fiksumpia päätöksiä...
@jahapaula avaatko vähän? En ole Kortelaista lukenut, ainoastaan lukenut siitä. Myönnän perspektiivini olevan kovin toimittajamainen, mutta puolustaudun sanomalla että tämä liippaa läheltä graduani.
@dst Marikoo pisti linkin wikipediaan aiemmin ylempänä. Kirjoittanut Albert Edefeltistä elämänkertatyyppisiä kirjoja. En ole lukenut, onkohan @marikoo ?
Niin siis kiinnostaisi tietää, että mikä sen genren määrittää erona noihin muihin mainittuihin tai vaikka dokumenttikirjallisuuteen. Odotamme siis Maria.
124 comments so far
Tutkimuskirjallisuus | Hakuteokset | Opaskirjat | Oppikirjallisuus | Yleinen tietokirjallisuus | Mielipidekirjallisuus
1 year, 4 months ago by matnel
No niin, netti heräsi.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Laajasti ottaen tietokirjallisuus on kaikki muu paitsi kaunokirjallisuus.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Kirjallisuus = myös sähköinen kirja, hakuteollisuus... ei kapeasti ottaen vain kirja.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Internet ja Wikipedia ovat vieneet kustannuksen markkinat Suomessa? Esim. Encyclopaedia Britannica julkaistaan vielä painettuna, koska eng. markkinat niin suuret, mutta täällä ei.
1 year, 4 months ago by jahapaula
"Internetin hyvät puolet ovat tiedon saatavuus, mutta mikä on tiedon laatu? Olen viime päivinä ymmärtänyt Wikipedian osalta tiettyjä luotettavuuteen liittyviä tietoja. Wikipedia on myös yritysten manipuloitavissa. "
1 year, 4 months ago by MariKoo
Tutkimuskirjallisuus
Hakuteokset
1 year, 4 months ago by matnel
"Wikipedia on yritysten itsensä manipuloitavissa" - Suviko krisitoi kohta :)
1 year, 4 months ago by jahapaula
"Mitään yksiselitteistä vastausta tähän laatukysymykseen ei kuitenkaan voi antaa."
1 year, 4 months ago by MariKoo
"Wikipedia on yritysten itsensä manipuloitavissa." Hep! Wikigroaning. Pystytään selvittämään mistä IP:stä ihmiset kirjoittaa. Ja yhteisöllinen jalostaminen rankkaa pois biasin. NPOV-käytäntö taas ei ole automaattisesti tietokirjoissa mukana.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Yleinen tietokirjallisuus hallitsee eniten julkisuutta. Historia on se näkyvin osa-alue. Kirjakaupan vakioselitys huonolle joulumyynnille on se, ettei riittävän kiinnostavia elämäkertoja ole ilmestynyt."
1 year, 4 months ago by MariKoo
Historiallisten kirjojen merkitys: tästähän oli puhetta niiden Hesarin kirja-arviointienkin kohdalla. Historia kiinnostaa, siitä kirjoitetaan ja se jopa myy?
1 year, 4 months ago by MariKoo
Tieto- ja oppikirjallisuutta ilmestyy 7000-8000 titteliä vuosittain. (Historiaa ja elämäkertoja näistä 1671).
1 year, 4 months ago by MariKoo
Englanninkielistä tutkimuskirjallissuutta vuodessa about 2300. Siis Suomessa kustannetaan.
1 year, 4 months ago by jahapaula
@Suviko: tollahan on löytynyt varsin ikäviä juttuja, samoin myös Wikipedian sisäiset prosessit ovat ongelmallisia. Vielä kun löytäisi ne linkit
1 year, 4 months ago by matnel
suomenkielisessä wikipediassa on hyviä tietotekniikan alan artikkeleita - mutta monella muulla alalla ei ole riittävästi päteviä ihmisiä joita kiinnostaa kiinnostaa kirjoittaa wikipediaan.
1 year, 4 months ago by Oannes
Pienempien painoksien tekeminen mahdollista pienemmällä yksikköhinnalla; vaikka on vaikeampaa saada kirja kustannettavaksi, on yhä helpompaa tehdä omakustanne tavalla tai toisella (painettuna tai sähköisenä)
1 year, 4 months ago by jahapaula
"Tekijät pyrkivät ohittamaan kustantajat ja jakeluväylät (esim. kirjakaupat)"
1 year, 4 months ago by jahapaula
"Julkaisu ja kustantaminen halvempaa kuin aikaisemmin. Verkkojulkaisu, oma kustanne helppoja. Sen sijaan kustannus kustantajalla vaikeaa."
"Pyritään ohittamaan jakeluväylät ja kustantajat nykyisin."
1 year, 4 months ago by matnel
Kritisoin sitä mielikuvaa, että tietokirjat olisivat arvovapaampia kuin "manipuloitavissa oleva" Wikipedia. Mut tästä päästään siihen laajaan keskusteluun siitä onko artikkelin kohteilla oikeus muokata merkintöjä. Minusta on oikeus, kunhan tuo esille profiilissaan ja tarvittaessa lisäksi keskustelusivulla sidoksensa.
Esimerkki omalta wikipedistiuraltani: The 69 Eyes -bändin artikkelissa oli triviatietoa, jota joku artikkelista poisti. Artikkelin keskustelupuolella: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:The69Eyes#Kiitos_avustasi.21
Tästäkin olen sanonut aiemmin. Moni puhuu Wikipediasta tuntematta sitä. Siihen tutustuu paljon paremmin kirjoittamalla muutamasta aiheesta artikkelia, katsomalla miten muut osallistuvat tiedon lisäämiseen ja kieliasun muokkaamiseen ja miten artikkeli alkaa täydentyä.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Lisäksi myös kustantajat yrittävät ohittaa jakeluväylät"
=> I see verkkokauppa
1 year, 4 months ago by jahapaula
@matnel: Mun deliciousissa tagilla wikipedia on noista Wikipedian kulttuurin ongelmista linkkejä ja wikigroaningista sekä kontribuoija/IP-selvityksistä.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Meillä on ollut tietokilpailua siitä, kuka eniten hyötyy: tekijä, kustantamo vai kirjakauppa? Ei ainakaan tekijä."
1 year, 4 months ago by MariKoo
Omakustanteilla voi jopa ansaita paremmin.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Pitäisi sopivassa kohdassa kysellä elektronisista kirjoista eli paljonko niitä on suomeksi saatavilla ja kuinka niiden suhteen oikeudet & korvaukset sovitaan.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Tekijät ovat usein esimerkiksi kouluttajia: jos he tekevät omakustanteen ja markkinoivat sitä oman toimintansa ohessa, niin he voivat saada siitä hyvinkin rahaa. Tämä tulee varmasti vielä kasvamaan. Tietokirjailijan työ on osa heidän työtään: voi olla, että kirja on käyntikortti tekijälle, joka poikii esiintymis- ja koulutuspyyntöjä. Ammatinharjoittaminen edellyttää kouluttajalta myös kättäpidempää eli sen teoksen."
1 year, 4 months ago by MariKoo
"Kirja voi olla tärkeä käyntikorttina esiintyjälle, joka poikii luentoja ja opetusta.
Ja toisinpäin. Ammatti edellyttää kouluttajalta kättäpidempää eli että on se julkaisu."
1 year, 4 months ago by Suviko
Hmm... Tulee mieleen http://en.wikipedia.org/wiki/TheLongTail tuosta puheesta omakustantennekeskustelusta.
1 year, 4 months ago by matnel
Toki kaikkea ei voi omakustantaa, esim. koulujen oppikirjasarjoja. Paljon markkinointia vaativat teokset edellyttävät kustantajan yhteistyötä.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Mitähän kirjakaupoille käy? O_o
1 year, 4 months ago by jahapaula
Jahas, en osannut. pitkä häntä
1 year, 4 months ago by matnel
Pitääkö tietokirjailijan olla tohtori? Paljonko maistereita löytyy? Entä kokonana ilman akateemista loppututkintoa kirjoittavia?
1 year, 4 months ago by Suviko
Miten tietokirjallisuuden ostaminen poikkeaa kaunokirjallisuudesta?
1 year, 4 months ago by jahapaula
@jahapaula: Koulukirjoja tekee yleensä isompi porukka, johon kuuluu sekä opettajia että kustannusalan osaamista.
1 year, 4 months ago by Suviko
Tietokirjallisuutta ostetaan pääsääntöisesti itselle, kaunokirjallisuutta lahjaksi. Kaunokirjallisuus on usein sidottu kirjoittajaan, hänen julkisuuskuvaansa: monia esikoiskirjailijoita heitetään markkinoille ja sitten katsotaan, kuka jää elämään pidemmäksi aikaa ja rakentamaan kirjailijauran. Tietokirjallisuudessa vastaavaa voisi myös tehdä eli tekijöitä voisi "brändätä" enemmänkin.
1 year, 4 months ago by MariKoo
Tietokirjoissakin tekijyys voi alkaa vaikuttaa; esim. ensin ostetaan "Golfin ABC", sen jälkeen halutaan ehkä Tiger Woodsin kirja.
1 year, 4 months ago by jahapaula
@jahapaula: ihan merkittävä kysymys
Tosin myös kysymys miten käy kustantajien.
Hmm... Kukaan ei ole vielä puhunut tietokirjojen määrittelystä tällä kurssilla.
1 year, 4 months ago by matnel
Tietokirjallisuutta ostetaan usein pakosta (pääsykoekirjat) ja muuten kuin omalla rahalla (firmat).
1 year, 4 months ago by MariKoo
Pietiäinen pohtii, että tietokirjallisuutta ostetaan lahjaksi siksi, että pitää tunte lahjottava. Mutta historiaa menee lahjaksi. (Hmm, eli isäinpäivälahjaksi ja noin, veikkaan.)
1 year, 4 months ago by Suviko
Tai tässä jaikussa.
1 year, 4 months ago by matnel
@matnel Tossa monisteessahan ne on määritelty ;)
1 year, 4 months ago by jahapaula
Omaa havaintoa: Lahjakirjoissa usein on sellaisia tieto- ja taidekirjan sekamuotoja eli isoja näyttäviä kuvia ja vähän tekstiä faktaruutumaisesti tai luettelomaisesti.
1 year, 4 months ago by Suviko
Check. Yrityskirjat maksaa ihan liikaa. t. köyhä graduntekijä
1 year, 4 months ago by jahapaula
Mieleeni tuli tietokirjapuolelta Anna Kortelainen, http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Kortelainen Tosin käsittääkseni akateemisella puolella ollaan vähän nihkeitä tämänkaltaisille, on "liian popularisoitua tiedettä" ja muutenkin liian suosittu nainen?
1 year, 4 months ago by MariKoo
Suosikkeja: Tieto-Finlandia, Guinnessin Ennätystenkirja, ... Ranking-listat auttavat myyntiä.
1 year, 4 months ago by Suviko
Ihan kommenttina tuosta yrityskirjallisuudesta: jotkut the-laadukkaat-yrityskirjat maksaa varsin paljon koska pointtina on että niitä ei osta yksityishenkilöt koskaan.
1 year, 4 months ago by matnel
3000 ensipainos on tietokirjoissa suuri. Tutkimuskirjoissa myyntimäärät ovat kymmeniä tai satoja kappaleita.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Tutkimuskirjallisuudessa myyntimäärät voivat olla kymmeniä tai satoja kappaleita, mutta se ei ole aina edes mitenkään relevanttia."
1 year, 4 months ago by MariKoo
@MariKoo: Mä aloin pohtia Kaari Utriota. :)
1 year, 4 months ago by Suviko
Soininvaara on kuulemma sanonut, että hän tienaa lehtijutuilla, opettamisella yms, jotta voi tehdä kirjojaan.
1 year, 4 months ago by MariKoo
Kirjailija on harvoin vain kirjailija, jäsenkunnasta 15%. Opettajia, konsultteja tms.
1 year, 4 months ago by matnel
@marikoo Akateemisen kirjan ja tietokirjan ero on aika jännä juttu.
Esmes gradua tehdessä tuon kanssa on saanut taistella jatkuvasti, koska tietokirjoja (etenkin jenkkilästä) kyllä löytyy, mutta akateemisesti käyvät on vähän vähissä.
Kuka kustannustaloissa hoitaa vertaisarvioinnin? Vai onko vain nimestä kiinni? Kuka saa kirjoittaa tietokirjan?
1 year, 4 months ago by jahapaula
Tietokirjailijat elää usein jollain muulla tulolla kuin kirjoista saaduilla. 15% Suomessa päätoimisia. Freelancereiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Pietiläinen selittää sitä maisteri- ja jatkokouluttamisen tuottamilla suuremmilla määrillä ihmisiä, joille tietokirjoittaminen sopii.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Kirjoittamiseen suuntautuneet henkilöt: leipäpuuta ei löydetä, vaan elanto koostuu monesta eri tekijästä"
1 year, 4 months ago by jahapaula
Kaksi jäsenryhmää:
ekan tietokirjan julkaisijat
julkaisijat
1 year, 4 months ago by matnel
Kysyin tietokirjailijayhdistyksen jäsenien koulutuksesta: Akateemisia on paljon, mutta on ihan kohtuullinen joukko myös ei-akateemisia. 2200 jäsenestä puolet opettajia, jotka toimii toimituskunnittain ja joista tyypillisesti liittyy muutkin kun yks tulee jäseneksi.
Eniten jäseniksi tulee: a) ensimmäisen tietokirjansa kirjoittaneet ja b) tutkijoita. Yhdistys jakaa apurahoja.
1 year, 4 months ago by Suviko
@jahapaula: Jep, tämä on aika mielenkiintoinen osa-alue. On tietysti hyvä, ettei ihan mitä vään akateemiseksi hyväksytä, mutta rajanveto on kyllä hämärää.
Mutta toisaalta tulee väistämättä fiilis, että Suomessa moni on ihan vaan kateellinen, kun joku onnistuu lyömään läpi ja tekemään teoksia, jotka myös myyvät.
1 year, 4 months ago by MariKoo
Oppikirjoiden tuottamisen monopoli?
1 year, 4 months ago by matnel
@matnel: Noi oli siis kaksi eniten kasvavaa jäsenryhmää eli missä vaiheessa ihmiset liittyy.
1 year, 4 months ago by Suviko
Yksi iso tekijäryhmä: eläkeläiset. Yliopistouralta eläkkeelle jääneet henkilöt ryhtyy kirjoittamaan kirjoja :)
1 year, 4 months ago by jahapaula
"yksi aika iso tekijäryhmä ovat eläkeläisiä. Moni yliopistolainen päästessään eläkkeelle lopultakin saa kirjoittaa kirjoja"
1 year, 4 months ago by MariKoo
Omaa pohdintaa: Oppikirjallisuudessa on sikäli vaikeassa saumassa, että on hyvä olla valinnanvaraa, mutta ärsyttävää opiskelijoille, jos joutuu ostamaan useita kirjasarjoja kun vaatimukset vaihtuu.
1 year, 4 months ago by Suviko
Tietokirjallisuus miesten ala, oppikirjat naisia.
Eläkeläiset kuulema ahkeria kirjailijoita.
1 year, 4 months ago by matnel
Ala on sukupuolittunut: Miehiä oppikirjailijoista 80% ja naisia tietikirjailijoista 80% suunnilleen.
1 year, 4 months ago by Suviko
Luetellaan monia rahoituslähteitä eli rahastoja ja tukea antavia järjestöjä ja säätiöitä + muita tahoja.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Kirjastoapurahoista tietokirjallisuus saa 10 %, loput kaunokirjallisuus."
1 year, 4 months ago by MariKoo
Kirjastoapurahasta 90% kaunokirjallisuudelle, 10% tieto- ja oppikirjallisuus ei saa. Tämä on siis rahaa, jota kirjasto maksaa aikuisille hankittujen materiaalien mukaan. Systeemi tuntuu epäoikeudenmukaiselta: tietokirjoja hankitaan enemmän kuin ne saavat tukea .
1 year, 4 months ago by Suviko
Ulkoinen rahoitus tarpeen kirjojen kirjoittamisessa.
Kirjastoapurahat jaetaan epätasaisesti
Lainausapurahat; tieteelliset kirjastot ulkopuolella <=> sorsii tiedepuolta
Opetuskirjallisuus mustassa aukossa taiteen ja tieteen välillä.
1 year, 4 months ago by matnel
@suviko: Ja kuluttajanäkökulmasta ikuisuuskysymyshän ovat ne uusintapainokset. Esim. lukiossa, kun oli ikäeroa veljeen kolme vuotta, niin ei mukamas olis ne vanhat painokset käyneet, kun oli jotain muutettu.
1 year, 4 months ago by MariKoo
OPM: hallinnonalalla tietokirjallisuus jää taiteen ja tieteen mustaan välimaastoon, josta ei oikein vastaa kukaan.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Linkkejä: - http://www.tietokirja.fi/ - http://www.suomentietokirjailijat.fi/
1 year, 4 months ago by jahapaula
Tietokirja on tietokirjallisuuden toimijoiden yhteinen tapahtuma.
"X toimijoiden yhteiset tapahtumat" on aika trendi ;)
1 year, 4 months ago by jahapaula
@MariKoo: Tuostahan on aina laajaa keskustelua.
Nyt alko rekryyminen!
1 year, 4 months ago by matnel
"Jos joku haaveilee tietokirjan kirjoittamista: Mikä tahansa kirjoittaminen edistää kompetenssia kirjan kirjoittamiseen. Esim. kirjakritiikkiä, tietokirjakritiikkiä, artikkelia tms. Kirjan tekeminen on prosessina jotakin siitä eteenpäin."
1 year, 4 months ago by jahapaula
@MariKoo: Jepjep. Yliopistossa on periaate, että vanhat veriot pääosin kelpaa. Toisaalta täälläkin näkee tutkijoiden ajavan tutkintovaatimuksiin omia kirjojaan. Olisi kiinnostavaa kuulla paljonko esim. viestinnän lehtorit kirjoista tienaa. Ja se taas jarruttaa opetushenkilökunnan intoa julkaista CC-lisenssillä tai muuten ilmaiseksi kirjoittamaansa oppimateriaalia tai osallistumaan yhteistuottamistalkoisiin.
1 year, 4 months ago by Suviko
"Tietokirjan kirjoittaminen vaatii vahvaa asiantuntemusta, mutta Suomeenkin on rantautumassa creative non-fiction."
1 year, 4 months ago by jahapaula
Creative non-ficton: esimerkkinä mainitaan Esko Valtaoja. Check. Pitäisi lukea.
Myös Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos nyt.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Valtaoja esimerkkinä: kirjoittaa itsensä kautta, ei kuivaa asiatekstiä.
1 year, 4 months ago by MariKoo
Miks mun tekee vähän mieli nimetä creative non-fiction jenkkiläiseksi tietokirjallisuudeksi?
1 year, 4 months ago by jahapaula
Uusi ilmiö: Creative non-fiction. Liikutaan faktojen ja fiktion rajalla. (Viihdyttävää tietokirjoittamista.)
Esimerkki: Esko Valtaoja. Kertomalla itsestään eli personoimalla myy vaikean aiheen lukijoille.
Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt.
1 year, 4 months ago by Suviko
Creative nonfiction: (CreativeNonfiction.org)[http://www.creativenonfiction.org/] ja (Wikipedia)[http://en.wikipedia.org/wiki/Literary_journalism]
1 year, 4 months ago by matnel
Haa, esiintuomani Kortelainen mainittu ääneen! :D
1 year, 4 months ago by MariKoo
Hannu Mäkelä, Anna Kortelainen. faction-kirjallisuutta molemmista suunnista.
1 year, 4 months ago by jahapaula
"Ei kuivaa tietokirjallisuutta vaan muhevaa draamaa!" (Oliko se muhevaa? Menee niin nopeasti nyt eteenpäin.)
1 year, 4 months ago by Suviko
Metakeskustelua: Jaikun linkitykset sukkaa!
1 year, 4 months ago by matnel
"Tietokirjoittamisessa on varmasti paljon tekemistä, mutta kirjoittamisen taidossa on menty paljon eteenpäin. On todellista kirjallisuutta isolla k:lla."
1 year, 4 months ago by MariKoo
Hmm... Tehdään tiedekirjallisuutta popularistisemmaksi, eikä kuivaa halkoa.
1 year, 4 months ago by matnel
Tulee mieleen jenkkiläiset best-seller tietopokkarit, joissa on mielipidettäkin mukana. Esim. The Long Tail, Freakonomics ja The Wisdom of Crowds.
...Ja tästä tuli mieleen, että pitää Andrew Keenin The Cult of Amateur lainata hyvissäajoin ja lukasta ennen Journalismin päiviä.
1 year, 4 months ago by Suviko
Tietokirjallisuuden pointti ei ole se, että tutkija kirjoittaa vain kollegoilleen. Em. Valtaoja on hyvä esimerkki tutkijasta, jonka rajanylitys "ei-akateemiselle" puolelle on hyväksytty.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Hyvät tällaiset akateemikkokirjoittajat tuovat myös näkökulmaa oman alansa kansainvälisistä ympyröistä.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Vaikuttaako esim. Valtaoja-suosioon se, että hän on matemaattisluonnontieteelliseltä puolelta - onko sen popularisointi jotenkin sallitumpaa kuin esim. historian? (luentokysymys Marikoolta)
1 year, 4 months ago by jahapaula
Akateemisen maailman vastustus populaariseen esitysasuun?
Miksi tutkijat piiloutuu kuoriinsa eikä oikein tahdo kertoa ihmisille suomeksi? Mikä erottaa populaarisen julkaisevan tutkijan normaalista julkaisevasta tutkijasta
Teoria: onko luonnontieteen ja historian popularisointi sallitumpaa? Kuka haluaa esittää meidän yhteiskuntatieteen teorioita niin että tyhmäkin ymmärtää?
1 year, 4 months ago by matnel
Pietiäinen: "Kansainvälisyys on + mutta tietokirjallisuudella on tärkeä rooli myös kv-tulosten suomentamisessa ja käsitteistön luomisessa"
1 year, 4 months ago by jahapaula
Sisäinen feministini tietysti myös ryhtyy miettimään, onko tässä jotain sukupuolikysymystäkin: mies on tieteentekijä, kirjoitti miten tahansa, mutta naisen pitäisi osoittaa pätevyytensä kaksi kertaa lujemmin?
1 year, 4 months ago by MariKoo
Julkisen varojen käyttäminen tutkimukseen voitaisiin sitoa populaarijulkaisuihin. Tästä taidettiin puhua aikaisemmin kirjastojen yhteydessä nimellä open access.
1 year, 4 months ago by matnel
Kansalaisilla on oikeus tietää mitä tutkimusta julkisilla varoilla rahoitetaan. Myös siksi suomalainen tiede/tietokirjajulkaiseminen on olennaista.
1 year, 4 months ago by Suviko
Suviko kysyy: onko käsitystä, minkälaisia tuloja esim. yliopiston lehtorit saavat kirjoistaan?
Pietiläinen: pääsykoekirjoista kyllä hyvin, kurssikirjoista jonnin verran, muuten voi jäädä myynti vähäiseksi
1 year, 4 months ago by jahapaula
@marikoo Ja mikäs se kohu oli myös kaunokirjallisuuden puolella, kun NAINEN kirjoitti väärää faktaa fiktioon jatkosodasta tms...
1 year, 4 months ago by jahapaula
Tietokirjailijoilla on oma eettinen ohjeistonsa, jossa on 10 käskyä.
http://www.suomentietokirjailijat.fi/Eettiset_ohjeet.asp
1 year, 4 months ago by Suviko
Vertausta satuihin: Mauri Kunnas huolehtii faktat kohdalleen, mutta kertoo tarinan samalla.
1 year, 4 months ago by MariKoo
Ei kuitenkaan omaa JSN:n vastinetta. Pietiläinen kuitenkin antanut lausuntoa esim. Turun Sanomille, eräänlainen puhemies siis.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Ohjeet ovat samassa hengessä itsesäätelymielessä laadittu kuin Journalistin ohjeet. Varsin maalaisjärkiset muotoilut. Onko jokin JSN:ää vastaava elin alalla?
Ei ole, mutta yhdisty tai sen puheenjohtaja voi antaa lausuman.
1 year, 4 months ago by Suviko
Eettiset ohjeet
Myös lukijaa kohtaan oltava reilu, lukijaa ei saa johtaa harhaan. Erottele omat näkökantasi, faktat ja teoriat.
1 year, 4 months ago by matnel
@MariKoo: Lukiossa historianopettajani kertoi jonkun hänen kollegansa tarkistaneen kaikki Asterix-sarjakuvien faktat. Löytyi vain yksi fiba ja sekin oli väärinkirjoitettu hallitsijan nimi.
1 year, 4 months ago by Suviko
Yleisökysymys: Onko nti Ruususen kirja Pääministerin morsian tietokirja, ja pääsisikö hän jäseneksi?
1 year, 4 months ago by jahapaula
Ei kuulemma ehkä pääsisi. Muistelma- tai omaelämänkertatyyppiset kirjat ei riitä. Horroskooppi kirjakaan ei oikein kelpaa.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Kuulema ei pääsisi. Muistelmat / omaelämänkerta ei riitä. Samoin jotkut pseudotieteet.
1 year, 4 months ago by matnel
ööö
1 year, 4 months ago by jahapaula
@suviko Voiskohan joku käydä läpi myös Tintti-sarjakuvat...
1 year, 4 months ago by jahapaula
Niissä ehkä enemmän eettistä ja etnistä tarkasteltavaa...
1 year, 4 months ago by jahapaula
Obs: Yhdistyksellä ei näkemystä siitä mitä on oikea tiede, koska se vaatisi liian paljon alan erityisosaamista. Ihan järkevä näkemys kyllä, jopa meidän laitoksen proffilla on eri näkemyksiä hyvästä tieteestä.
1 year, 4 months ago by matnel
Varmaan tästä oli puhetta, mutta creative nonfiction tai narrative/literary journalism sen alagenrenä on ainakin 50 vuotta vanhoja, niillä ei vain ole oikein jalansijaa Suomessa.
1 year, 4 months ago by dst
Ja soosotan sormea fraasille "faktan ja fiktion välissä" - höpsis, se on (pitäisi olla) faktuaalista, lainataan vain fiktion esityskeinoja. Hyvä analogia voisi olla dokumenttielokuva, joka tosin on löyhempää faktuaalisuusvaatimuksiensa suhteen.
1 year, 4 months ago by dst
Norjassa myydään kaikkea kirjallisuutta kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Mutta suomalaiset lainaavat kirjastoista viisi kertaa enemmän.
1 year, 4 months ago by MariKoo
@dst Tai fiktiota, joka lainaa faktat sieltä faktakirjallisuudesta. Tästä esimerkkinä yllä siis Anna Kortelainen.
1 year, 4 months ago by jahapaula
Koska kirjoja lainataan niin paljon, niin on kohtuullista, että kirjailijat saavat lainauskorvauksen. Vaikka toki niitä myydyimpiä kirjoja lainataankin eniten...
1 year, 4 months ago by MariKoo
Tutkijoiden tulisi päättää miksi tekevät tutkimuksia:a) hyllyyn pölyttymään b) jotta muut tutkijat viittaisivat heihin c) jotta ihmiset oppisivat uutta ja voisivat soveltaa tietoa d) jotta päättäjät tekisivät fiksumpia päätöksiä...
1 year, 4 months ago by sampsak
...tutkijat tarvitsevat koko tutkimuksen, kansalaiset luettavan rautalankakoosteen ja poliitikot tärkeimmät pointit A4:lla
1 year, 4 months ago by sampsak
Täytyisi aina tehdä kolme versiota papereista siis.
1 year, 4 months ago by matnel
@jahapaula avaatko vähän? En ole Kortelaista lukenut, ainoastaan lukenut siitä. Myönnän perspektiivini olevan kovin toimittajamainen, mutta puolustaudun sanomalla että tämä liippaa läheltä graduani.
1 year, 4 months ago by dst
@dst Marikoo pisti linkin wikipediaan aiemmin ylempänä. Kirjoittanut Albert Edefeltistä elämänkertatyyppisiä kirjoja. En ole lukenut, onkohan @marikoo ?
1 year, 4 months ago by jahapaula
Niin siis kiinnostaisi tietää, että mikä sen genren määrittää erona noihin muihin mainittuihin tai vaikka dokumenttikirjallisuuteen. Odotamme siis Maria.
1 year, 4 months ago by dst
@matnel jos haluaa kirjoittaa muillekin kuin tutkijoille
1 year, 4 months ago by sampsak
Toinen keino levittää tietoa yo-maailman ulkopuolelle on laittaa teksti ilmaiseksi nettiin. Maksulliset elitistisarjat on per...
1 year, 4 months ago by sampsak