Pitäisikö tuohon vuorovaikutus kansalaisten kanssa -teemaan selvittää ylipäänsä taustatiedoksi, millaisia ne kansalaiskontaktit ylipäänsä ovat (myös verkotta) ovat kullakin taholla ja millaisia odotuksia, tarpeita ja kokemuksia tällä vuorovaikutuksella on viime aikoina havaittu olevan (sekä hallinnon että kansalaisten suunnasta). Näitä hallinnon edustajien näkemyksiä odotuksista ym. voisi sitten peilata kansalaisten haastatteluissa kartoitettaviin kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin -> miten osapuolet näkevät toisensa? (tästä ainakin itse olisin kiinnostunut, joskin ehkä teen jotain tuon kaltaista TaY:n hankkeessa, jos päädyn kansalaisryhmien lisäksi haastattelemaan myös joitakin projektin kuvioissa yhteistyössä mukana olevia hallinnon, järjestöjen ja median edustajia.
Kaksi aihealuetta, mihin konseptointia ja mashupeja mahtuisi paljonkin. Kansalaisten kuuleminen eri muodoissaan (netti/mobiili) ja sen vaikuttavuuden osoittaminen sekä erilaiset erityistilanteet toistuvista vesikriiseistä Bangkokin lentokentän viestinnän epäonnistumiseen Finnairilla. Olen hieman noita kelaillutkin.
@harju vastauksena kysymykseesi: kansalaispuoli pitää ehdottomasti selvittää myös. Periaatteessa saman tyyppinen "protokollaa" voisi olla käytössä, kun ideoidaan palveluita eri kansalaisryhmien kanssa. Lopulliset toteutettavaksi valittavat palvelut pitää tietenkin keskustella läpi ja konseptoida sekä niitä käyttävien kansalaisten että hallinnon edustajien kanssa.
Lopulliset pilotit ja tutkimus vaativat nähdäkseni, että toteutettu palvelu A) vastaa kansalaisten (valittu kohderyhmä) odotuksiin ja tarpeisiin B) vastaa hallinnon (yhteistyössä mukana oleva organisaatio) odotuksiin ja tarpeisiin C) toimii teknisesti.
Kokouksessa keskustelimme ns. muna-kana (hallinto-kansalaiset) kysymyksestä, eli mistä päästä kannattaa lähteä case-tapausten suunnittelussa liikkeelle? Lopulta päädyttiin siihen, että molemmat suunnat on syytä pitää liikkeellä samanaikaisesti ja vuoropuhelu tiiviinä.
Aikataulullisesti todettiin, että aikaa pitää varata julkishallinnon datahanojen avaamiseen ja itse pilottipalvelussa käytettävän smashupin tekniseen toteutukseen. Ideahan olisi, että syyslukukaudella päästäisiin jo opiskelijoiden ja muiden valittujen kansalaiskohderyhmien kanssa puljaamaan.
@ubiq jäin miettimään sitä, että "instant media" sovelluksia ei kai voi oikein hallitusti testata tosielämässä, kun ei koskaan tiedä, missä ja milloin syttyy kriisi. Sen sijaan jokainen "instant mediaa" kaipaava tilanne on uniikki, joten silloin olisi parasta, jos on olemassa helppokäyttöisiä työkaluja, joilla kansalaiset voivat itse tarpeen vaatiessa koostaa tilanteen vaatiman smashupin. Olenko aivan hakoteillä sinun ajatuksenjuoksustasi?
@jogistar pikaviestintään liittyen: hakemusvaiheessa puhuimme sellaisesta vaihtoehdosta, että sovelluksia voisi periaatteessa testata esim. jonkun pelastusharjoituksen yhteydessä. Eli ei tosielämässä mutta kuitenkin jossain määrin simuloidusti.
Varmaan tuollainen lennossa käyttöön otettava työkalupakki on se, mitä kannattaa tavoitella. Sen suunnittelussa voisi käyttää hyväksi sekä menneitä kriisejä että mahdollisia simulaatiotilanteita.
@jogistar@priio jep :) testattavuuden ja ennakoimattomuuden vuoksi tämä onkin älyllisesti haasteellista. Voi olla ja toivottavasti todellinen testi tulee vasta hankkeen jälkeen. Mutta oletan, että erilaisia hajautettuja syötteitä, informaatiovirtoja, kanavia ja työkaluja luomalla saataisiin aikaan joustava 'kansalaisinfra', mitä se sitten tarkoittaakaan. Mashupit - tai niiden rakentaminen - on-the-fly on yksi keskeinen osa. Esm Katrinan 2005 jälkeen sanfranciscolaiset tekivät niitä ominpäin.
Jatkoja
Ja siellä toisessa jaikussa oli puhetta kollboratiivisen kirjoittamisen työkaluista. Teimme monikulttuurisella CSCL-kurssilla siten, että ensimmäisen vaiheen kirjoittaminen tapahtui wikissä. Silloin opiskelijat kirjoittivat pienryhmissä kukin yhtä "kirjankappaletta", Opiskelijat kokivat wikin kömpelöksi ja visuaalisesti raskaaksi. Keskustelua he kävivät wikin keskustelualueella, toiset valitsivat siihen edmodon.
Siinä vaiheessa kun kappaleet alkoivat olla lähes valmiita, siirsin ne knoliin, jossa jatkettiin viimeistelyä. Olen tyytyväinen prosessiin ja lopputulokseen, tosin pieniä viilauksia pitäisi tekstiin ja lähdemerkintöihin vielä tehdä.
Pidän @teroheiskasen lähestymistavasta. Otit esille monta tärkeää seikkaa.
"parvimaisesti organisoidun asiantuntijoiden haastattelun eparticipationin nykytilasta tai siitä miten se koetaan tällä hetkellä"
Hyvä idea. Ennen sitä meidän tulisi ainakin a) määrittää tarkemmin tutkimuskysymykset. b) metodologia (tähän sopisi designtutkimus) ja c) selvittää, miten e-participationia määritetään ja ottaa se huomioon haastattelun suunnittelussa. Näitä toimia varten tarvitaan nyt jokin työpaikka. Se voi olla wiki, knol tai docs, kunhan on joku.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että e-participation on myös metodologinen lähtökohta. Informantit eivät ole silloin vain objekteja, vaan aktiivisia osallistujia.
Designtutkimus ei ole minulle tuttu, mutta 10 minuutin googlauksen perusteella vaikuttaa erittäin osuvalta. Nähdäkseni haastattelut ovat yksi osa design-prosessia, joka koko Somus-hankkeen kestäessä tuottaa uudella tavalla kansalaisia ja julkishallintoa yhdistäviä käytäntöjä ja niitä tukevia teknisiä ratkaisuja. Myös VTT:n kehittämä Owela verkkolaboratorio + metodologia sopii hyvin kuvaan.
@phyvonen ja @teroheiskanen : e-participation metodologisena lähtökohtana + tutkimuskohteena on hitti ja sillä on jo kolme kannattajaa, joten eiköhän siitä pidetä kiinni.
@phyvonen: Meillä on nettitaitoinen ja sisukas tutkijajoukko kasassa. Wikin pieni alkukynnys ei ole ongelma ja aikaisemmat kokemukset ovat hyviä. Kurkkaa http://tutkimus.parvi.fi/ jos ei ole ennestään tuttu.
Mitä Knol tarjoaa sellaista mitä wiki ei, jos käyttäjät ovat wikitaitoisia?
Wikissä on jo vaikka kuinka paljon tekstiä. Sellainen seikka tuli tässä mieleen, että minkäs tieteenalojen edustajia sitä ollaan? Minä olen kasvatustieteilijä, tarkemmin sanoen toimin tätä nykyä koulutusteknologian alueella (miten teknologia tukee oppimista). Olen tutkinut niin lapsia kuin ikääntyneitäkin... v-kirjassa oli aiheena leikillisen oppimisympäristön affordanssit.
17 comments so far
En saanut linkkiä auki, tuli virheilmo?!?
10 months, 3 weeks ago by aharju
omituista... minulla aukeaa ja osoittaa meidän wikiin: http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Haastattelutjulkishallinnonedustajille#Haastatteluprotokollaa
10 months, 3 weeks ago by jogistar
No kas, toimii kyllä täältä töistä käsin. Ehkä oli sitten aamulla kotikoneen verkossa jotain hetkellistä vikaa...
10 months, 3 weeks ago by aharju
Pitäisikö tuohon vuorovaikutus kansalaisten kanssa -teemaan selvittää ylipäänsä taustatiedoksi, millaisia ne kansalaiskontaktit ylipäänsä ovat (myös verkotta) ovat kullakin taholla ja millaisia odotuksia, tarpeita ja kokemuksia tällä vuorovaikutuksella on viime aikoina havaittu olevan (sekä hallinnon että kansalaisten suunnasta). Näitä hallinnon edustajien näkemyksiä odotuksista ym. voisi sitten peilata kansalaisten haastatteluissa kartoitettaviin kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin -> miten osapuolet näkevät toisensa? (tästä ainakin itse olisin kiinnostunut, joskin ehkä teen jotain tuon kaltaista TaY:n hankkeessa, jos päädyn kansalaisryhmien lisäksi haastattelemaan myös joitakin projektin kuvioissa yhteistyössä mukana olevia hallinnon, järjestöjen ja median edustajia.
10 months, 3 weeks ago by aharju
Kaksi aihealuetta, mihin konseptointia ja mashupeja mahtuisi paljonkin. Kansalaisten kuuleminen eri muodoissaan (netti/mobiili) ja sen vaikuttavuuden osoittaminen sekä erilaiset erityistilanteet toistuvista vesikriiseistä Bangkokin lentokentän viestinnän epäonnistumiseen Finnairilla. Olen hieman noita kelaillutkin.
10 months, 3 weeks ago by ubiq
@harju vastauksena kysymykseesi: kansalaispuoli pitää ehdottomasti selvittää myös. Periaatteessa saman tyyppinen "protokollaa" voisi olla käytössä, kun ideoidaan palveluita eri kansalaisryhmien kanssa. Lopulliset toteutettavaksi valittavat palvelut pitää tietenkin keskustella läpi ja konseptoida sekä niitä käyttävien kansalaisten että hallinnon edustajien kanssa.
Lopulliset pilotit ja tutkimus vaativat nähdäkseni, että toteutettu palvelu A) vastaa kansalaisten (valittu kohderyhmä) odotuksiin ja tarpeisiin B) vastaa hallinnon (yhteistyössä mukana oleva organisaatio) odotuksiin ja tarpeisiin C) toimii teknisesti.
Kokouksessa keskustelimme ns. muna-kana (hallinto-kansalaiset) kysymyksestä, eli mistä päästä kannattaa lähteä case-tapausten suunnittelussa liikkeelle? Lopulta päädyttiin siihen, että molemmat suunnat on syytä pitää liikkeellä samanaikaisesti ja vuoropuhelu tiiviinä.
Aikataulullisesti todettiin, että aikaa pitää varata julkishallinnon datahanojen avaamiseen ja itse pilottipalvelussa käytettävän smashupin tekniseen toteutukseen. Ideahan olisi, että syyslukukaudella päästäisiin jo opiskelijoiden ja muiden valittujen kansalaiskohderyhmien kanssa puljaamaan.
10 months, 3 weeks ago by jogistar
@ubiq jäin miettimään sitä, että "instant media" sovelluksia ei kai voi oikein hallitusti testata tosielämässä, kun ei koskaan tiedä, missä ja milloin syttyy kriisi. Sen sijaan jokainen "instant mediaa" kaipaava tilanne on uniikki, joten silloin olisi parasta, jos on olemassa helppokäyttöisiä työkaluja, joilla kansalaiset voivat itse tarpeen vaatiessa koostaa tilanteen vaatiman smashupin. Olenko aivan hakoteillä sinun ajatuksenjuoksustasi?
10 months, 3 weeks ago by jogistar
@jogistar pikaviestintään liittyen: hakemusvaiheessa puhuimme sellaisesta vaihtoehdosta, että sovelluksia voisi periaatteessa testata esim. jonkun pelastusharjoituksen yhteydessä. Eli ei tosielämässä mutta kuitenkin jossain määrin simuloidusti.
Varmaan tuollainen lennossa käyttöön otettava työkalupakki on se, mitä kannattaa tavoitella. Sen suunnittelussa voisi käyttää hyväksi sekä menneitä kriisejä että mahdollisia simulaatiotilanteita.
10 months, 3 weeks ago by priio
@jogistar @priio jep :) testattavuuden ja ennakoimattomuuden vuoksi tämä onkin älyllisesti haasteellista. Voi olla ja toivottavasti todellinen testi tulee vasta hankkeen jälkeen. Mutta oletan, että erilaisia hajautettuja syötteitä, informaatiovirtoja, kanavia ja työkaluja luomalla saataisiin aikaan joustava 'kansalaisinfra', mitä se sitten tarkoittaakaan. Mashupit - tai niiden rakentaminen - on-the-fly on yksi keskeinen osa. Esm Katrinan 2005 jälkeen sanfranciscolaiset tekivät niitä ominpäin.
10 months, 3 weeks ago by ubiq
Toisessa Jaikussa ilmaantui keskustelua liittyen haastatteluihin ja niistä tehtävään artikkeliin... http://jaiku.com/channel/somus/presence/51662319
jatkot tänne mielellään.
10 months, 3 weeks ago by jogistar
Jatkoja Ja siellä toisessa jaikussa oli puhetta kollboratiivisen kirjoittamisen työkaluista. Teimme monikulttuurisella CSCL-kurssilla siten, että ensimmäisen vaiheen kirjoittaminen tapahtui wikissä. Silloin opiskelijat kirjoittivat pienryhmissä kukin yhtä "kirjankappaletta", Opiskelijat kokivat wikin kömpelöksi ja visuaalisesti raskaaksi. Keskustelua he kävivät wikin keskustelualueella, toiset valitsivat siihen edmodon.
Siinä vaiheessa kun kappaleet alkoivat olla lähes valmiita, siirsin ne knoliin, jossa jatkettiin viimeistelyä. Olen tyytyväinen prosessiin ja lopputulokseen, tosin pieniä viilauksia pitäisi tekstiin ja lähdemerkintöihin vielä tehdä.
#view" target="_new">http://knol.google.com/k/pirkko-hyvnen/computer-supported-collaborative/2acc3vv205fgz/1#view
10 months, 3 weeks ago by phyvonen
Hei, pitänee vielä mainita se, että google knol toimii parhaiten google chrome-selaimella.
10 months, 3 weeks ago by phyvonen
Pidän @teroheiskasen lähestymistavasta. Otit esille monta tärkeää seikkaa.
"parvimaisesti organisoidun asiantuntijoiden haastattelun eparticipationin nykytilasta tai siitä miten se koetaan tällä hetkellä"
Hyvä idea. Ennen sitä meidän tulisi ainakin a) määrittää tarkemmin tutkimuskysymykset. b) metodologia (tähän sopisi designtutkimus) ja c) selvittää, miten e-participationia määritetään ja ottaa se huomioon haastattelun suunnittelussa. Näitä toimia varten tarvitaan nyt jokin työpaikka. Se voi olla wiki, knol tai docs, kunhan on joku.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että e-participation on myös metodologinen lähtökohta. Informantit eivät ole silloin vain objekteja, vaan aktiivisia osallistujia.
10 months, 3 weeks ago by phyvonen
@phyvonen: tehdään suunnittelua wikissä http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Haastattelutjulkishallinnonedustajille ja tässä Jaiku-threadissa, eli tulkaa sorkkimaan wikiä vapaasti.
eparticipationin määritelmästä: Sari Aalto-Matturin kalvoilla s. 10 "Verkkodemokratian tavoitetasot" on mielestäni hyvä kuva: http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=yy32508155239839&cmd=download
Designtutkimus ei ole minulle tuttu, mutta 10 minuutin googlauksen perusteella vaikuttaa erittäin osuvalta. Nähdäkseni haastattelut ovat yksi osa design-prosessia, joka koko Somus-hankkeen kestäessä tuottaa uudella tavalla kansalaisia ja julkishallintoa yhdistäviä käytäntöjä ja niitä tukevia teknisiä ratkaisuja. Myös VTT:n kehittämä Owela verkkolaboratorio + metodologia sopii hyvin kuvaan.
@phyvonen ja @teroheiskanen : e-participation metodologisena lähtökohtana + tutkimuskohteena on hitti ja sillä on jo kolme kannattajaa, joten eiköhän siitä pidetä kiinni.
10 months, 3 weeks ago by jogistar
@phyvonen: Meillä on nettitaitoinen ja sisukas tutkijajoukko kasassa. Wikin pieni alkukynnys ei ole ongelma ja aikaisemmat kokemukset ovat hyviä. Kurkkaa http://tutkimus.parvi.fi/ jos ei ole ennestään tuttu.
Mitä Knol tarjoaa sellaista mitä wiki ei, jos käyttäjät ovat wikitaitoisia?
10 months, 3 weeks ago by pe3
Wikissä on jo vaikka kuinka paljon tekstiä. Sellainen seikka tuli tässä mieleen, että minkäs tieteenalojen edustajia sitä ollaan? Minä olen kasvatustieteilijä, tarkemmin sanoen toimin tätä nykyä koulutusteknologian alueella (miten teknologia tukee oppimista). Olen tutkinut niin lapsia kuin ikääntyneitäkin... v-kirjassa oli aiheena leikillisen oppimisympäristön affordanssit.
10 months, 3 weeks ago by phyvonen
@pe3, wiki ei ole minulle ongelma. Ja wikeissäkin on eroja :)
10 months, 3 weeks ago by phyvonen