Itse koen merkittäväksi mahdollisuudet vaikuttaa, saada tietoa ja jakaa. Että päästäisiin asioihin kiinni silloin, jos kaupallinen media ei tunnu riittävältä tai luotettavalta tai jos käsittely on kovin mustavalkoista jossain yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Vaikuttaminen erityisesti ympäristöasioissa: kytkennät ja verkottuminen muualle maailmaan vastaaviin toimijoihin.
Hitaasti heräilen täällä... No, minun kokemukseni yhdistystoiminnasta ylipäätään eivät ole järin suuria, ja ne vähäisetkään eivät ole mitenkään rohkaisevia, joten hlökohtaisesti hiukkasen vierastan yhdistystä näinä "kevytaktivismin" päivinä. Mutta toki siitä varmaan hyötynsä olisi, kuten @annerongas tuossa esitti noista vaikutusmahdollisuuksista.
Olen vain itse tykännyt esim. helsinkiläisten miiteissä ja muussa touhuilussa nimenomaan epävirallisuudesta. Ei ole pakko tehdä mitään, jos ei huvita, ja toisaalta kuka tahansa voi aktivoitua, jos haluaa.
@tuija: et ollut - bloggaajat eivät ole mitenkään homogeeninen joukko ja bloggaaminen ei ole yhtenäinen uskonto, joten jos jotkut haluavat järjestäytyä, niin bloggaaminen tuskin on se yhteinen agenda vaan, jonkin taustalla on luultavasti jokin toinen, pykälää selkeämpi aate.
@tuija: Niin, ehkä joku halukas löytyisi? On tästä joskus jonkun blogaajan kanssa tullut puhetta, ja aika nihkeää on ollut fiilis yhdistyksestä. Se toisi mukanaan varmaan vielä enemmän tunnetta "sisäpiiristä, joka jyrää". Epäilen, että jos Kansaismediayhdistys tms. järjestäisi tapaamisen, niin sinne kokoontuisi tietty aktiivijoukko, mutta moni tavisblogaaja jättäytyisi pois, koska ei koe omaa kirjoittamistaan miksikään kansalaismediaksi.
Bloggaaminen on yksilölaji. Perinteisiä yhdistyksiä on Suomessa pilvin pimein. Podcast ja Webcast sisällyttäminen kertoo halusta perustaa näytelmäkerho, joita oli ennen joka kylässä. Verkon mahdollistamat sosiaaliset ulottuvuudet nousevat tässä pintaan. Facebook ei ole aidosti oma juttu. Globalisaation vastakohdaksi nousee Nationalisaatio ja jopa Hyperpaikallisuus. Ennakoidaan, että Facebookista katoaa porukoita, yrityksiä, yhteisöjä jotka päätyvät seuraavaan Next Big Thingiin, joka sattumalta lienee Ning (Mikkelin alusta). Ning sopii paremmin yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat manageerata omaa kohtaloaan. Yhdistys soveltuu työkaluksi, jos tarkoituksena on tuunata jotain vaikkapa EU-rahalla. Pieniä, heikolla rahoituspohjalla toimivia perusyhdistyksiä on pilvin pimein. Heitin huumorimielessä ehdolle 50 euro x 100 000 = 5 000 000 euroa. Tämä ilmenteisi The Power of the Crowd, mutta onnistuminen edellyttää Wisdom of the Crowd yhteensovittamista. Kiinnostavaa on, pystytäänkö verkossa luomaan tuottavia Virtuaalisia Organisaatioita, jotka tuottavat muuta kuin pelkkää sisältöä "muille". Tämä voisi ennakoida seuraavaa askelta suomalaisen tietoyhteiskunnan kehityksessä. Massat ottavat vallan. Porukkaenergian mobilisoinnin esimerkiksi kelpaa IRC Galleria, jossa lienee 800 000 käyttäjää (about). Mitä 100 000 hengen popula pystyisi duunaamnaan? Suomesta on pula kasvuyrityksistä. Olisiko tässä sen siemen?
Tämän kansalaismediayhdistyskeskustelun kuluessa on esitetty kovin monenlaisia aatteellisia ja toiminnallisia ja sisällöllisiä tavoitteita, joista joitakin hoitaa jo olemassaoleva taho: esim. kansalaisen sähköistä sananvapautta puolustaa EFFI ja bloggaajat bilettävät jo aktiivien koollekutsumina ilman yhdistysmuotoista organisaatiotakin.
Jotkut tavoitteet (ei-kaupallisuus) voivat jopa olla ristiriidassa web2.0:n tuomion uudenlaisten kaupallisten mahdollisuuksien kanssa. Tässä on puhuttu yhdistyksestä, mutta esim. OhmyNews Koreassa on yritys ja sen puitteissa toimiville on suunniteltu ansaníntalogiikka. Entä millainen olisi Kansalaismediaosuuskunta, joka tuottaisi paitsi sosiaalista, myös rahallista pääomaa jäsenilleen?
Yhdistyksellä voisi olla 2nlaisia tavoitteita: etuja ajava (tyyliin eff) ja "äänioikeuteen" liittyviä. Nykyiset bloggaajat eivät nyt varmastikaan tarvitse mitään ry:tä. Mutta jos katsotaan yhteiskuntaa laajasti eikö teidän mielestänne olisi hyvä, että esim vanhukset, työttömät, sosterv-erityisryhmät, syrjäseuduilla asuvat, maahanmuuttajat ja muut nonstandard-kansalaiset saisivat äänen?
Tämä on mielestäni keskeinen pointti: kun oman äänen löytämisestä ja pääsystä sitä arvostavaan yhteisöön tulee hyvinvoinnin perusedellytys, syntyy samalla uusi "luokkaero". Jos yhdistyksen tarkoituksena olisi lisätä kansalaisten pääsyä ääneen, voisi sen toimintaan kuulua mm. kouluttaminen (alkaen:tämä on tietokone, tästä sen saa päälle). Tähän on olemassa instituutiota, joissa nyt opetetaan wordin käyttöä, ei digitaalisesti avustettua itseilmaisua ja vertaistaitola. Jotta olemassaolevien instituutioiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä tulee olla instituutio itsekin. vaikuttaminen ja yhteistyö syövät resursseja, joista yksi keskeinen, joskin yliarvostettu on raha. Ja se vaatii rekisteröintiä.
Yhdistyksellä voisi olla 2nlaisia tavoitteita: etuja ajava (tyyliin eff) ja "äänioikeuteen" liittyviä. Nykyiset bloggaajat eivät nyt varmastikaan tarvitse mitään ry:tä. Mutta jos katsotaan yhteiskuntaa laajasti eikö teidän mielestänne olisi hyvä, että esim vanhukset, työttömät, sosterv-erityisryhmät, syrjäseuduilla asuvat, maahanmuuttajat ja muut nonstandard-kansalaiset saisivat äänen?
Tämä on mielestäni keskeinen pointti: kun oman äänen löytämisestä ja pääsystä sitä arvostavaan yhteisöön tulee hyvinvoinnin perusedellytys, syntyy samalla uusi "luokkaero". Jos yhdistyksen tarkoituksena olisi lisätä kansalaisten pääsyä ääneen, voisi sen toimintaan kuulua mm. kouluttaminen (alkaen:tämä on tietokone, tästä sen saa päälle). Tähän on olemassa instituutiota, joissa nyt opetetaan wordin käyttöä, ei digitaalisesti avustettua itseilmaisua ja vertaistaitola. Jotta olemassaolevien instituutioiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä tulee olla instituutio itsekin. vaikuttaminen ja yhteistyö syövät resursseja, joista yksi keskeinen, joskin yliarvostettu on raha. Ja se vaatii rekisteröintiä.
Esimerkki mahdollisen organisoitumisen (asteella ei väliä, toimivuudella kyllä) kuvitellusta edusta kansalaismedia+vaikuttaminen -akselilla:
Asun täällä missä rekat ovat jonossa. Ne olivat jonossa rasitteeksi pari vuotta ennen kuin te tiesitte siitä. Oli muutama järkyttävä kolari. Oli hirveää haittaa (pissakakkalimupulloja jos näin perhekanavalle ilmaisu sopii) tienvarsiympäristölle. Huomattavaa rasitetta Virojoki-Hamina väliä työnsä vuoksi ajaville. Vaalimalla lasten koulumatka järkyttävä (ei kevyenliikenteen väylää, ei tien levennyksiä). Lähetystöt ja kunnanisät laukkasivat puhumassa poliitikoille. Ministeri vastasi ongelmaa vähätellen. Aina kun joku päättäjä kävi tarkistamassa tilannetta, jonoja ei ollut (syntymekanismi on Venäjän tullin päässä ja tämä jonojen yllättävä katoaminen on vain meidän paikallisten salaliittovainoharhaa).
Vasta, kun jonot uhkasivat kaupunkeja, Haminaa, Kotkaa, alkoi tapahtua. Media huomasi asian. Perinteisillä vaikuttamisen keinoille ei ollut MITÄÄN vaikutusta. Jonkinlainen verkkomaisesti organisoitunut kansalasimedia voi mielestäni nostaa aiheita valtakunnalliseen tietoisuuteen verrattoman nopeasti ja konkreettisesti. Videota, haastatteluja, valokuvia, juttuja.
Kun nyt on meneillään suuria kuntaliitoksia, syntyy laitamia, jotka eivät enää kiinnosta päättäjiä tai hallintoa (siis äänisaalis olematon). Kyse ei ole pelkästään maaseudun periferiasta, voi olla myös kaupunkien sisällä äänettömiä (neljäs maailma ks.esim Fourth World Journal).
Yhdistystoiminta tarvitsee äänioikeus-pointin näkökulmasta katsottuna varsin laajan hyväksynnän omalla kentällään, ettei sitä pidetä kuppikuntaisena pienen, itselleen etuja hamstraavan porukan puuhasteluna. Tämä on käsitykseni opiskelija- ja harrasteyhdistyksissä luuhanneena. Blogaajat ovat heterogeenistä, mutta usein hyvin kriittistä porukkaa, joten pelkään, että omat koirat saattaisi purra kovaa.
Usein mua on kutkuttanut ottaa Blogilistan top100 ja selvittää missä ammateissa kirjoittajat siviilissä on. Jos ja kun sieltä löytyy valtaosa sivu- ja päätoimisesti median ja IT:n kanssa työskentelevää porukkaa, niin onko "kansalaismedia" näiden (meidän) kohdalla harhaanjohtava nimitys?
Itse bloggaajana voisin arvostaa yhdistystä yhdessä asiassa: jos se toisi kansalaisjournalismin tekemiseen tunnettuvuutta ja uskottavuutta. Käytännössä tarkoitan sitä, että voisi vaikka jossakin avajaisissa käydä keskustelemassa paikallaolevien ihmisten kanssa esittäytyen kansalaismediajärjestön toimijana eikä vain "sen ja sen blogin pitäjänä", mihin itselleni ainakin kynnys on liian korkea. Toisaalta tähän ei varmaan välttämättä vaadittaisi yhdistystä vaan jokin kevyempikin organisaatio riittäisi.
Jonkinlainen kansalaistoimittaja-sertifikaatti olisi kuitenkin mielestäni mukava, sellaiseen järjestelyyn liittymistä harkitsisin itse.
18 comments so far
Niin ja podcastaajien ja videocastaajien etc.
1 year, 7 months ago by ubiq
Itse koen merkittäväksi mahdollisuudet vaikuttaa, saada tietoa ja jakaa. Että päästäisiin asioihin kiinni silloin, jos kaupallinen media ei tunnu riittävältä tai luotettavalta tai jos käsittely on kovin mustavalkoista jossain yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Vaikuttaminen erityisesti ympäristöasioissa: kytkennät ja verkottuminen muualle maailmaan vastaaviin toimijoihin.
1 year, 7 months ago by annerongas
Hitaasti heräilen täällä... No, minun kokemukseni yhdistystoiminnasta ylipäätään eivät ole järin suuria, ja ne vähäisetkään eivät ole mitenkään rohkaisevia, joten hlökohtaisesti hiukkasen vierastan yhdistystä näinä "kevytaktivismin" päivinä. Mutta toki siitä varmaan hyötynsä olisi, kuten @annerongas tuossa esitti noista vaikutusmahdollisuuksista.
Olen vain itse tykännyt esim. helsinkiläisten miiteissä ja muussa touhuilussa nimenomaan epävirallisuudesta. Ei ole pakko tehdä mitään, jos ei huvita, ja toisaalta kuka tahansa voi aktivoitua, jos haluaa.
1 year, 7 months ago by MariKoo
Itse käytin online - keskustelun chatissa sellaisen repliikin, etten tunne yhtään bloggaajaa, joka haluaisi 'järjestäytyä' . Olinkohan liian jyrkkä?
1 year, 7 months ago by Tuija
@tuija: et ollut - bloggaajat eivät ole mitenkään homogeeninen joukko ja bloggaaminen ei ole yhtenäinen uskonto, joten jos jotkut haluavat järjestäytyä, niin bloggaaminen tuskin on se yhteinen agenda vaan, jonkin taustalla on luultavasti jokin toinen, pykälää selkeämpi aate.
1 year, 7 months ago by erkka
@tuija: Niin, ehkä joku halukas löytyisi? On tästä joskus jonkun blogaajan kanssa tullut puhetta, ja aika nihkeää on ollut fiilis yhdistyksestä. Se toisi mukanaan varmaan vielä enemmän tunnetta "sisäpiiristä, joka jyrää". Epäilen, että jos Kansaismediayhdistys tms. järjestäisi tapaamisen, niin sinne kokoontuisi tietty aktiivijoukko, mutta moni tavisblogaaja jättäytyisi pois, koska ei koe omaa kirjoittamistaan miksikään kansalaismediaksi.
1 year, 7 months ago by MariKoo
No Erkkahan onnistui ilmaisemaan ajatuksen minua paremmin :)
1 year, 7 months ago by MariKoo
Bloggaaminen on yksilölaji. Perinteisiä yhdistyksiä on Suomessa pilvin pimein. Podcast ja Webcast sisällyttäminen kertoo halusta perustaa näytelmäkerho, joita oli ennen joka kylässä. Verkon mahdollistamat sosiaaliset ulottuvuudet nousevat tässä pintaan. Facebook ei ole aidosti oma juttu. Globalisaation vastakohdaksi nousee Nationalisaatio ja jopa Hyperpaikallisuus. Ennakoidaan, että Facebookista katoaa porukoita, yrityksiä, yhteisöjä jotka päätyvät seuraavaan Next Big Thingiin, joka sattumalta lienee Ning (Mikkelin alusta). Ning sopii paremmin yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat manageerata omaa kohtaloaan. Yhdistys soveltuu työkaluksi, jos tarkoituksena on tuunata jotain vaikkapa EU-rahalla. Pieniä, heikolla rahoituspohjalla toimivia perusyhdistyksiä on pilvin pimein. Heitin huumorimielessä ehdolle 50 euro x 100 000 = 5 000 000 euroa. Tämä ilmenteisi The Power of the Crowd, mutta onnistuminen edellyttää Wisdom of the Crowd yhteensovittamista. Kiinnostavaa on, pystytäänkö verkossa luomaan tuottavia Virtuaalisia Organisaatioita, jotka tuottavat muuta kuin pelkkää sisältöä "muille". Tämä voisi ennakoida seuraavaa askelta suomalaisen tietoyhteiskunnan kehityksessä. Massat ottavat vallan. Porukkaenergian mobilisoinnin esimerkiksi kelpaa IRC Galleria, jossa lienee 800 000 käyttäjää (about). Mitä 100 000 hengen popula pystyisi duunaamnaan? Suomesta on pula kasvuyrityksistä. Olisiko tässä sen siemen?
1 year, 7 months ago by visualradio
Tämän kansalaismediayhdistyskeskustelun kuluessa on esitetty kovin monenlaisia aatteellisia ja toiminnallisia ja sisällöllisiä tavoitteita, joista joitakin hoitaa jo olemassaoleva taho: esim. kansalaisen sähköistä sananvapautta puolustaa EFFI ja bloggaajat bilettävät jo aktiivien koollekutsumina ilman yhdistysmuotoista organisaatiotakin.
Jotkut tavoitteet (ei-kaupallisuus) voivat jopa olla ristiriidassa web2.0:n tuomion uudenlaisten kaupallisten mahdollisuuksien kanssa. Tässä on puhuttu yhdistyksestä, mutta esim. OhmyNews Koreassa on yritys ja sen puitteissa toimiville on suunniteltu ansaníntalogiikka. Entä millainen olisi Kansalaismediaosuuskunta, joka tuottaisi paitsi sosiaalista, myös rahallista pääomaa jäsenilleen?
1 year, 7 months ago by Tuija
Välinettä merkittävästi tärkeämpi liima on aate, sisältö.
1 year, 7 months ago by Kitti
Kansalaismediayhdistys voi sopia bloggaajille, jotka bloggaavat bloggaamisesta.
1 year, 7 months ago by Kitti
Yhdistyksellä voisi olla 2nlaisia tavoitteita: etuja ajava (tyyliin eff) ja "äänioikeuteen" liittyviä. Nykyiset bloggaajat eivät nyt varmastikaan tarvitse mitään ry:tä. Mutta jos katsotaan yhteiskuntaa laajasti eikö teidän mielestänne olisi hyvä, että esim vanhukset, työttömät, sosterv-erityisryhmät, syrjäseuduilla asuvat, maahanmuuttajat ja muut nonstandard-kansalaiset saisivat äänen? Tämä on mielestäni keskeinen pointti: kun oman äänen löytämisestä ja pääsystä sitä arvostavaan yhteisöön tulee hyvinvoinnin perusedellytys, syntyy samalla uusi "luokkaero". Jos yhdistyksen tarkoituksena olisi lisätä kansalaisten pääsyä ääneen, voisi sen toimintaan kuulua mm. kouluttaminen (alkaen:tämä on tietokone, tästä sen saa päälle). Tähän on olemassa instituutiota, joissa nyt opetetaan wordin käyttöä, ei digitaalisesti avustettua itseilmaisua ja vertaistaitola. Jotta olemassaolevien instituutioiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä tulee olla instituutio itsekin. vaikuttaminen ja yhteistyö syövät resursseja, joista yksi keskeinen, joskin yliarvostettu on raha. Ja se vaatii rekisteröintiä.
1 year, 7 months ago by mokka
Pointti: liitytään effiin tai uskotaan siihen, että sosiaalinen media tuottaa hyvinvointia ja levitetään sen käyttöä.
1 year, 7 months ago by mokka
Yhdistyksellä voisi olla 2nlaisia tavoitteita: etuja ajava (tyyliin eff) ja "äänioikeuteen" liittyviä. Nykyiset bloggaajat eivät nyt varmastikaan tarvitse mitään ry:tä. Mutta jos katsotaan yhteiskuntaa laajasti eikö teidän mielestänne olisi hyvä, että esim vanhukset, työttömät, sosterv-erityisryhmät, syrjäseuduilla asuvat, maahanmuuttajat ja muut nonstandard-kansalaiset saisivat äänen? Tämä on mielestäni keskeinen pointti: kun oman äänen löytämisestä ja pääsystä sitä arvostavaan yhteisöön tulee hyvinvoinnin perusedellytys, syntyy samalla uusi "luokkaero". Jos yhdistyksen tarkoituksena olisi lisätä kansalaisten pääsyä ääneen, voisi sen toimintaan kuulua mm. kouluttaminen (alkaen:tämä on tietokone, tästä sen saa päälle). Tähän on olemassa instituutiota, joissa nyt opetetaan wordin käyttöä, ei digitaalisesti avustettua itseilmaisua ja vertaistaitola. Jotta olemassaolevien instituutioiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä tulee olla instituutio itsekin. vaikuttaminen ja yhteistyö syövät resursseja, joista yksi keskeinen, joskin yliarvostettu on raha. Ja se vaatii rekisteröintiä.
1 year, 7 months ago by mokka
Esimerkki mahdollisen organisoitumisen (asteella ei väliä, toimivuudella kyllä) kuvitellusta edusta kansalaismedia+vaikuttaminen -akselilla:
Asun täällä missä rekat ovat jonossa. Ne olivat jonossa rasitteeksi pari vuotta ennen kuin te tiesitte siitä. Oli muutama järkyttävä kolari. Oli hirveää haittaa (pissakakkalimupulloja jos näin perhekanavalle ilmaisu sopii) tienvarsiympäristölle. Huomattavaa rasitetta Virojoki-Hamina väliä työnsä vuoksi ajaville. Vaalimalla lasten koulumatka järkyttävä (ei kevyenliikenteen väylää, ei tien levennyksiä). Lähetystöt ja kunnanisät laukkasivat puhumassa poliitikoille. Ministeri vastasi ongelmaa vähätellen. Aina kun joku päättäjä kävi tarkistamassa tilannetta, jonoja ei ollut (syntymekanismi on Venäjän tullin päässä ja tämä jonojen yllättävä katoaminen on vain meidän paikallisten salaliittovainoharhaa).
Vasta, kun jonot uhkasivat kaupunkeja, Haminaa, Kotkaa, alkoi tapahtua. Media huomasi asian. Perinteisillä vaikuttamisen keinoille ei ollut MITÄÄN vaikutusta. Jonkinlainen verkkomaisesti organisoitunut kansalasimedia voi mielestäni nostaa aiheita valtakunnalliseen tietoisuuteen verrattoman nopeasti ja konkreettisesti. Videota, haastatteluja, valokuvia, juttuja.
Kun nyt on meneillään suuria kuntaliitoksia, syntyy laitamia, jotka eivät enää kiinnosta päättäjiä tai hallintoa (siis äänisaalis olematon). Kyse ei ole pelkästään maaseudun periferiasta, voi olla myös kaupunkien sisällä äänettömiä (neljäs maailma ks.esim Fourth World Journal).
Tulee mieleen freireläisiä lauseita...
1 year, 7 months ago by annerongas
Yhdistystoiminta tarvitsee äänioikeus-pointin näkökulmasta katsottuna varsin laajan hyväksynnän omalla kentällään, ettei sitä pidetä kuppikuntaisena pienen, itselleen etuja hamstraavan porukan puuhasteluna. Tämä on käsitykseni opiskelija- ja harrasteyhdistyksissä luuhanneena. Blogaajat ovat heterogeenistä, mutta usein hyvin kriittistä porukkaa, joten pelkään, että omat koirat saattaisi purra kovaa.
Usein mua on kutkuttanut ottaa Blogilistan top100 ja selvittää missä ammateissa kirjoittajat siviilissä on. Jos ja kun sieltä löytyy valtaosa sivu- ja päätoimisesti median ja IT:n kanssa työskentelevää porukkaa, niin onko "kansalaismedia" näiden (meidän) kohdalla harhaanjohtava nimitys?
1 year, 7 months ago by Suviko
@mokka, vilkaise @teroheiskasen käynnistämä rinnaisthreadi aiheesta. Ehdin kommentoida sinne http://jaiku.com/channel/some/presence/18108862?flash=Comment+added.&_flash=9f33320721
1 year, 7 months ago by ubiq
Itse bloggaajana voisin arvostaa yhdistystä yhdessä asiassa: jos se toisi kansalaisjournalismin tekemiseen tunnettuvuutta ja uskottavuutta. Käytännössä tarkoitan sitä, että voisi vaikka jossakin avajaisissa käydä keskustelemassa paikallaolevien ihmisten kanssa esittäytyen kansalaismediajärjestön toimijana eikä vain "sen ja sen blogin pitäjänä", mihin itselleni ainakin kynnys on liian korkea. Toisaalta tähän ei varmaan välttämättä vaadittaisi yhdistystä vaan jokin kevyempikin organisaatio riittäisi.
Jonkinlainen kansalaistoimittaja-sertifikaatti olisi kuitenkin mielestäni mukava, sellaiseen järjestelyyn liittymistä harkitsisin itse.
1 year, 7 months ago by viima