Halutaan jakaa tietoisuutta MSC-merkistä ja sitä kautta tuotteiden kysyntä kasvuun.
Suomessa myynnissä enemmän ulkomaista kuin kotimaista kalaa.
Valtamerikalastus ei nykyisellään kestävää: saaliista laitonta 40 %, sivusaaliin osuus 30 %, eläinten ravinnoksi päätyy 37 %
Kalalla ei ole alkuperämerkintää, kuten esim. lihalla.
Sertifioiduilla tuotteilla on hyvä jäljitettävyys: tonnikalapurkista voidaan muutamassa päivässä selvittää, mistä aluksesta se on lähtenyt.
Sertifiointi ei ota kantaa ekologiseen jalanjälkeen. Kotimaista kalaa ei kannata unohtaa (lähiruoka).
Kasvatattuun kalaan omat kriteerit.
Suurimmassa vaarassa kadota ovat suurikokokoisimmat ja arvokkaimmat lajit. Myös perinteiset saaliskohteet, mutta yhtä lailla uudet lajit: kalastetaan koko ajan syvemmältä ja lajeja, joista ei tiedetä kovin paljon --> uudet lajit voivat romahtaa nopeastikin.
EU:n kalastuskriisi: kannat heikentyvät, voimakasta salakalastusta, valvonta ja sääntely ei toimi, niskoittelevat jäsenvaltiot....
Sivusaalis
merkittävä osa sivusaaliinaa saatavasta kalasta 7-30 milj tonnia, heitetään kuolleena takaisin mereen.
Kuluttajanäkökulma kalastuksen säätelyyn
Seafood-tuotteiden kysyntä kasvanut maailmanlaajuisesti
samalla kasvanut ylikalastus ja ekosysteemivaikutukset
WWF:n kalaopas, esim. turskalla ei ole alkuperämerkintää, joten lautasella voi olla uhanalainen kala tai sitten
markkinoille tulee uusia lajeja koko ajan - wwf:n listoilla ei ole kaikkia. Sertifioitu tuote tekisi järjestelmästä yksinkertaisemman.
kalapuolella on vähän sertifikaatteja, mutta tulee varmasti lisää. MSC on voittoa tuottamaton ja riippumaton.
Suomessa on paljon vähemmän MSC-merkittyjä tuotteita kuin esim. Ruotsissa.
Ongelmia mm.
kuluttajien sokeus tarjonnan edessä: kalakannat heikkenevät, mutta silti meillä on erittäin paljon tuotteita kalatiskillä. Emme pysty tunnistamaan sitä, että "syömme lajin viimeisiä yksilöitä". Lisäksi markkinoilla on hyvin paljon kasvatettua kalaa.
Aasian markkinoiden reagoimattomuus: isot markkinat, joissa tällaiset viestit eivät mene kovin hyvin läpi.
Kestävän kalastuksen resepti
Kotimaiset lajit kunniaan! myös vientiin?
merenelävien kulutus lyhyellä tähtäimellä laskuun
ravintoketjun huiput jätettävä rauhaan, syödään pienempiä lajeja
suositaan siimalla kalastettuja verkkojen ja troolien sijaan, esim. nyt sertifioidut tonnikalat on vedetty yksitellen ylös
Ruotsissa kahden järven kuhapopulaatiot MSC-sertifioinnin piirissä. Pyritään kehittämään menetelmiä mm. kalastukseen niin, ettei alamittaisia jäisi verkkoihin.
Yleisökommentti: nykyinen kalastus suosii evoluutiota tiettyyn suuntaan eli kuhan kasvu hidastuu.
Yleisökommentti: voisiko Suomessa miettiä rysäkalastusta?
Perinteisiä kalastusmenetelmiä on otettu käyttöön muuallakin.
Yleisökommentti: Lähivesistöissä polskii kaloja, joita pitäisi syödä. Kotimaista kalaa pitäisi kannustaa syömään näiden ulkomaisten sertifioidun kanssa.
Vastaus: Niinpä, esimerkiksi lahnat saavat aika pitkään seisoa torien myyntitiskeissä. Olisi saatava kuluttajia näiden "vanhastaan tuttujen" pariin.
@MariKoo, Loviisan ydinvoimalan yhteydessä kasvatetaan kalaa, joka viihtyy jäähdytysvedessä (termi menee ehkä pieleen). Kaukopään tehtailla sama princiippi. Näillä tutkitaan tietenkin vesien terveellisyyttä. Ilmeisesti koko stooria ei aina kerrota kalatiskillä. ThingLinks linkitys olisi makee. Kännykällä voisi nuuskia alkuperän. RFID tagi kalojen kylkeen (sensorointi) pyydystyksen jälkeen.
@visualradio, kai tuo ydinvoimalakala pitäisi kääntää markkinointikeinoksi! :) Ja olisihan se mainiota, jos sitä tiskiltä poimitun eväkkään taipaleesta saisi tiedot selville vaikka kännykällä.
(Oikeastikin on tietysti kiinnostavaa, että lihamönteissä ne alkuperämerkinnät ovat, mutta fisuista ei tiedä oikein mitään. Ellei osata torilta sellaiselta, joka taas on ostanut kalansa suoraan kalastajalta.)
@MariKoo Minua ydinkala ei pelota. Niitä vesiä valvotaan tarkasti. Avoimuus olisi para markkinointikeino. Loviisan lauhdevedellä voisi lämmitää koko Helsingin, jos vain vetäisimme putken täältä sinne. Ennakkoluulot estävät ja energisoitu vesi (lämpö) joudutaan syöttämään mereen.
Kalasta kulutetaan noin neljännes suurtalouksissa.
Kuluttajan ostopäätöksessä hinta ja tuotteen maku: hinnan rinnalla nykyisin muita merkintöjä (maantieteellinen alkuperä, yhteiskunnalliset arvot, ekologisuus, luomu...)
"Vaikka ympäristömerkittyjen tuotteiden markkinat ovat pienet, niin erot eri tuotteiden välillä ovat suuret."
Ympäristömerkitty kala tulossa markkinoille - tuleeko ympäristömerkityn kalan osuus olemaan suurempi esimerkiksi pakastetuotteissa?
Miten luonnonmukaisesti tuotetun kasvatetun kalan tarjonta vaikuttaa kehitykseen?
Kalan tuonti tulee kasvamaan: ehkä kuluttajat haluavat entistä tarkemmin tietää kalan alkuperästä ja vaiheista.
Sidosryhmien odotukset: ekologiset tuotteet, tuotantoketjujen eettisyys, kemikaalit, pakkaaminen, jätteet ja energia
Kalatuotteista sisään ostettaessa kiinnitetään huomiota:
ympäristönäkökohdat: kalalaji, kalastusalue ja kalakantojen tila eri alueilla, kalastus- ja kasvatusmetodit
sosiaalinen vastuu: ihmisoikeuden tuotantolaitoksilla (ei kuitenkaan ulotu sinne kalastusaluksille asti)
Mitä tehty
sopimukseen otettu tärkeä näkökohdat mukaan
tavoitteena edistää ympäristömerkittyjä tuotteita valikoimiin --> MSC-merkin käyttöönotto
selvitetään FAO-alue ja kalastusmenetelmä
Kaikkia kalavalikoimia koskevia kriteerejä päivitetty ja päivitetään jarkossakin: keltaevätonnikala, itämeren turska....
Miten seurataan
eri lähteistä seurataan kalalajien tilannetta
tärkeää myös vuoropuhelu eri tekijöiden kanssa
MSC-merkityt kalasäilykkeet valikoimiin
ensimmäinen kuluttajan yhteydenotto MSC-merkistä v. 2000 --> tutustuminen järjestelmään alkoi
merkki ei vielä kovin tunnettu - osataanko ostaa?
asiakasomistajilta kysyttäessä 20 % sanoi, että merkintä voisi vaikuttaa ostopäätökseen erittäin paljon
MSC-merkityt tuotteet
lohisäilyke (Alaska, pakattu Thaimaa)
Tonnikala
Katsaus tulevaisuuteen
MSC-merkin tunnettavuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa
seurataan aktiivisesti tilannett mm. makrillin ja sardiinin osalta
toivotaan kotimaista kalaa MSC-sertifioinnin piiriin
sidosryhmät tärkeitä sparrauskumppaneita
Yleisökysymys: mitä merkitty tonnikala purkki maksaa? Tulee olemaan 2,5 euroa. On tietysti kalliimpi kuin muut, merkin osuus hinnasta 5-10 prosenttia (myös kalalaji kuulemma aikas harvinainen)
Yleisökysymys: Kalastettu Alaska, pakattu Thaimaassa, kuljetettu Suomeen?
MSC-merkin kautta taattu kalakanta, on tulevaisuuden kysymys, miten voidaan koko ketjua kehittää ympäristöystävällisemmäksi. --> tuotteen elinkaaren kokonaisvaikutukset.
10 comments so far
Seminaarin avaus:
Huoli kalapopulaatioista, laiton kalastus, sivusaaliit (ei-toivotut muut kalalajit, linnut, muut merenelävät.
"Haluamme omalta osaltamme olla vaikuttamassa siihen, että kuluttajilla on mahdollisuus saada kestävästi kalastettua kalaa."
MSC-järjestön kanssa on tehty yhteistyötä eri maissa, esim. Ruotsissa yhteistyötä on ollut jo pidempään.
Seminaarissa mukana mm. kalatalouspuolen, ympäristöjärjestöistä, ruokatalouden puolelta, tutkijoita.
7 months, 1 week ago by MariKoo
FT Sampsa Vilhunen, meriasiantuntija, WWF Suomi
Ylikalastus globaalina ongelmana.
Suomessa myynnissä enemmän ulkomaista kuin kotimaista kalaa.
Valtamerikalastus ei nykyisellään kestävää: saaliista laitonta 40 %, sivusaaliin osuus 30 %, eläinten ravinnoksi päätyy 37 %
Kalalla ei ole alkuperämerkintää, kuten esim. lihalla.
Sertifioiduilla tuotteilla on hyvä jäljitettävyys: tonnikalapurkista voidaan muutamassa päivässä selvittää, mistä aluksesta se on lähtenyt.
Sertifiointi ei ota kantaa ekologiseen jalanjälkeen. Kotimaista kalaa ei kannata unohtaa (lähiruoka).
Kasvatattuun kalaan omat kriteerit.
Suurimmassa vaarassa kadota ovat suurikokokoisimmat ja arvokkaimmat lajit. Myös perinteiset saaliskohteet, mutta yhtä lailla uudet lajit: kalastetaan koko ajan syvemmältä ja lajeja, joista ei tiedetä kovin paljon --> uudet lajit voivat romahtaa nopeastikin.
EU:n kalastuskriisi: kannat heikentyvät, voimakasta salakalastusta, valvonta ja sääntely ei toimi, niskoittelevat jäsenvaltiot....
Sivusaalis
Kuluttajanäkökulma kalastuksen säätelyyn
Seafood-tuotteiden kysyntä kasvanut maailmanlaajuisesti
samalla kasvanut ylikalastus ja ekosysteemivaikutukset
kuluttajavalistuksen lisääntyminen luonnollinen reaktio kriisin
Suositaan kotimaista!
WWF:n kalaopas, esim. turskalla ei ole alkuperämerkintää, joten lautasella voi olla uhanalainen kala tai sitten
markkinoille tulee uusia lajeja koko ajan - wwf:n listoilla ei ole kaikkia. Sertifioitu tuote tekisi järjestelmästä yksinkertaisemman.
kalapuolella on vähän sertifikaatteja, mutta tulee varmasti lisää. MSC on voittoa tuottamaton ja riippumaton.
Suomessa on paljon vähemmän MSC-merkittyjä tuotteita kuin esim. Ruotsissa.
Ongelmia mm.
kuluttajien sokeus tarjonnan edessä: kalakannat heikkenevät, mutta silti meillä on erittäin paljon tuotteita kalatiskillä. Emme pysty tunnistamaan sitä, että "syömme lajin viimeisiä yksilöitä". Lisäksi markkinoilla on hyvin paljon kasvatettua kalaa.
Aasian markkinoiden reagoimattomuus: isot markkinat, joissa tällaiset viestit eivät mene kovin hyvin läpi.
Kestävän kalastuksen resepti
Kotimaiset lajit kunniaan! myös vientiin?
merenelävien kulutus lyhyellä tähtäimellä laskuun
ravintoketjun huiput jätettävä rauhaan, syödään pienempiä lajeja
suositaan siimalla kalastettuja verkkojen ja troolien sijaan, esim. nyt sertifioidut tonnikalat on vedetty yksitellen ylös
kasvatettu kala (kestävin kriteerein tuotettu)
kaloille alkuperämerkintä
sertifioidut tuotteet
7 months, 1 week ago by MariKoo
Kysymys kuhasta: alamittaiset kalat?
Ruotsissa kahden järven kuhapopulaatiot MSC-sertifioinnin piirissä. Pyritään kehittämään menetelmiä mm. kalastukseen niin, ettei alamittaisia jäisi verkkoihin.
Yleisökommentti: nykyinen kalastus suosii evoluutiota tiettyyn suuntaan eli kuhan kasvu hidastuu.
Yleisökommentti: voisiko Suomessa miettiä rysäkalastusta? Perinteisiä kalastusmenetelmiä on otettu käyttöön muuallakin.
Yleisökommentti: Lähivesistöissä polskii kaloja, joita pitäisi syödä. Kotimaista kalaa pitäisi kannustaa syömään näiden ulkomaisten sertifioidun kanssa.
Vastaus: Niinpä, esimerkiksi lahnat saavat aika pitkään seisoa torien myyntitiskeissä. Olisi saatava kuluttajia näiden "vanhastaan tuttujen" pariin.
7 months, 1 week ago by MariKoo
@MariKoo, Loviisan ydinvoimalan yhteydessä kasvatetaan kalaa, joka viihtyy jäähdytysvedessä (termi menee ehkä pieleen). Kaukopään tehtailla sama princiippi. Näillä tutkitaan tietenkin vesien terveellisyyttä. Ilmeisesti koko stooria ei aina kerrota kalatiskillä. ThingLinks linkitys olisi makee. Kännykällä voisi nuuskia alkuperän. RFID tagi kalojen kylkeen (sensorointi) pyydystyksen jälkeen.
7 months, 1 week ago by visualradio
Camiel Derichs, Marine Stewardship Council (MSC). MSC concept and market development
Maailman kalataloudesta
kala on tärkein tai ainoa eläinproteiinin lähde valtavalle ihmismäärälle
Kiinan osuus kalatuotannossa kasvanut merkittävistä 80-luvulta lähtien
ja ylikalastus on se iso ongelma
MSC - globaali, riippumaton, voittoa tuottamaton, vuodesta 1997
organisaatiossa n. 50 hlö, hyödynnetään runsaasti eril. asiantuntijoita
rahoitus pääosin lahjoituksilla, 10 % logomaksuista
MSC "Chain of Custody" kestää kolme vuotta
Mukana erikokoisia kauppaketjuja: osa sitoutunut siihen, että viidessä vuodessa myydään vain MSC-merkittyä kalaa.
Miksi markkinat tekevät tätä
varmistaa pitkäkestoisuutta
vastaa kuluttajien kysyntään
sopii yritysten eettis-ekologiiin strategioihin
jne
ja ennen kaikkea kestävät kalastustuotteet ovat taloudellisesti kannattavaa
Esimerkkki Lidlissä: MSC-tuotteet hinta hieman kalliimpi, mutta menestyy silti (ja on hyvin merkittynä kaupassa)
Suomalaiset ympäristötietoisia, joten kysyntää luulisi olevan.
7 months, 1 week ago by MariKoo
@visualradio, kai tuo ydinvoimalakala pitäisi kääntää markkinointikeinoksi! :) Ja olisihan se mainiota, jos sitä tiskiltä poimitun eväkkään taipaleesta saisi tiedot selville vaikka kännykällä.
(Oikeastikin on tietysti kiinnostavaa, että lihamönteissä ne alkuperämerkinnät ovat, mutta fisuista ei tiedä oikein mitään. Ellei osata torilta sellaiselta, joka taas on ostanut kalansa suoraan kalastajalta.)
7 months, 1 week ago by MariKoo
@MariKoo Minua ydinkala ei pelota. Niitä vesiä valvotaan tarkasti. Avoimuus olisi para markkinointikeino. Loviisan lauhdevedellä voisi lämmitää koko Helsingin, jos vain vetäisimme putken täältä sinne. Ennakkoluulot estävät ja energisoitu vesi (lämpö) joudutaan syöttämään mereen.
7 months, 1 week ago by visualradio
Kaija Saarni, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Ympäristömerkitty kala Suomen markkinoilla
Globaalilla tasolla Suomi kalankulutuksen suuria maita.
Suomen akalamerkkinoiden taustaa: maantieteelliset ja historialliset syyt
EU:n vaikutus: mm. ennen EU:ta Suomessa oli tulleja tuontikalalle.
Tuontikalan osuus nyt n. 70 %
Kotimainen kirjolohi: viljely ei ole kasvanut, ympäristörajoitteet ovar tarkkoja.
Silakka: silakkaa riittäisi, mutta kysyntä heikkenee
Muut kotimaiset lajit: määrä vähitellen laskennut, tarjonta pienenee, vaikka kysyntää olisi. Kalastajakunta harvenee.
Tuodut kalat: 52 % tuoretta, 33 % kalavalmisteita ja -säilykkeitä, pakasteita 15 %
Kalasta kulutetaan noin neljännes suurtalouksissa.
Kuluttajan ostopäätöksessä hinta ja tuotteen maku: hinnan rinnalla nykyisin muita merkintöjä (maantieteellinen alkuperä, yhteiskunnalliset arvot, ekologisuus, luomu...)
"Vaikka ympäristömerkittyjen tuotteiden markkinat ovat pienet, niin erot eri tuotteiden välillä ovat suuret."
Ympäristömerkitty kala tulossa markkinoille - tuleeko ympäristömerkityn kalan osuus olemaan suurempi esimerkiksi pakastetuotteissa?
Miten luonnonmukaisesti tuotetun kasvatetun kalan tarjonta vaikuttaa kehitykseen?
Kalan tuonti tulee kasvamaan: ehkä kuluttajat haluavat entistä tarkemmin tietää kalan alkuperästä ja vaiheista.
7 months, 1 week ago by MariKoo
Vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen, Inex Group: Vastuullinen kalatuotteiden hankinta
Sidosryhmien odotukset: ekologiset tuotteet, tuotantoketjujen eettisyys, kemikaalit, pakkaaminen, jätteet ja energia
Kalatuotteista sisään ostettaessa kiinnitetään huomiota:
ympäristönäkökohdat: kalalaji, kalastusalue ja kalakantojen tila eri alueilla, kalastus- ja kasvatusmetodit
sosiaalinen vastuu: ihmisoikeuden tuotantolaitoksilla (ei kuitenkaan ulotu sinne kalastusaluksille asti)
Mitä tehty
sopimukseen otettu tärkeä näkökohdat mukaan
tavoitteena edistää ympäristömerkittyjä tuotteita valikoimiin --> MSC-merkin käyttöönotto
selvitetään FAO-alue ja kalastusmenetelmä
Kaikkia kalavalikoimia koskevia kriteerejä päivitetty ja päivitetään jarkossakin: keltaevätonnikala, itämeren turska....
Miten seurataan
eri lähteistä seurataan kalalajien tilannetta
tärkeää myös vuoropuhelu eri tekijöiden kanssa
MSC-merkityt kalasäilykkeet valikoimiin
ensimmäinen kuluttajan yhteydenotto MSC-merkistä v. 2000 --> tutustuminen järjestelmään alkoi
merkki ei vielä kovin tunnettu - osataanko ostaa?
asiakasomistajilta kysyttäessä 20 % sanoi, että merkintä voisi vaikuttaa ostopäätökseen erittäin paljon
MSC-merkityt tuotteet
lohisäilyke (Alaska, pakattu Thaimaa)
Tonnikala
Katsaus tulevaisuuteen
MSC-merkin tunnettavuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa
seurataan aktiivisesti tilannett mm. makrillin ja sardiinin osalta
toivotaan kotimaista kalaa MSC-sertifioinnin piiriin
sidosryhmät tärkeitä sparrauskumppaneita
Yleisökysymys: mitä merkitty tonnikala purkki maksaa? Tulee olemaan 2,5 euroa. On tietysti kalliimpi kuin muut, merkin osuus hinnasta 5-10 prosenttia (myös kalalaji kuulemma aikas harvinainen)
Yleisökysymys: Kalastettu Alaska, pakattu Thaimaassa, kuljetettu Suomeen? MSC-merkin kautta taattu kalakanta, on tulevaisuuden kysymys, miten voidaan koko ketjua kehittää ympäristöystävällisemmäksi. --> tuotteen elinkaaren kokonaisvaikutukset.
7 months, 1 week ago by MariKoo
Kiitos rapoilusta. Voisin nakata tästä linkin muutamalle tutulle, joita aihe käsittääkseni työn puolesta kiinnostaa.
7 months ago by Suviko