Ekana Raittila: media vallankäyttäjänä ja kritiikin kohteena. Onko sitä syytä käsitellä aina JSN:ssä. Hyvärinen: ehkä Jokelassa tutkijoiden käsittelytapa voisi toimia paremmin.
Aluksi ajattelivat, että ei oteta Jokelaa vuosikirjaan, kun tsunamista kirjoitettiin jo niin paljon pari vuotta aiemmin. Ensimmäiset kommentit olikin sellaisia, että homma hoidettiin tyylillä.
Toteuttajana Journalismin tutkimusyksikkö (Tampereen yliopisto). Aloitettu tammikuussa, raportti tulee vajaa 2kk päästä, jollon tulokset ei viel ihan loppuun asti viilattuja, mut hyvä pohja keskustelulle.
Tarkastellaan median toimintaa, ei koko kriisiviestintää. Journalistinen prosessi ja etiikka; mediatekstit, juttujen sisällöt. (Helsinki tutkii kokonaisvaltaisemmin Jokelan kriisiviestintää.)
Tavoite ei ole esittää tuomioita, ei vapauttavia eikä langettavia. Herättää keskustelua. Emme kaiva sieltä vain selviä väärinkäytöksiä ja väärinmenettelyjä, joista varmasti on paljon esimerkkejä, vaan loputtoman määrän rajatapauksia.
Ei ole niin että yleisö tulee tyrkyttämään kritiikkiä. Melkein ensimmäisestä päivistä alken journalismi tulee kysymään tutkijoilta, että tehtiinkö me tää hvin? Sisäänrakennettu oletus, että tästä seuraa j-kritiikkiä.
(@dst Joskus pohdittu, että teoriassa joku päärapovastuun jakaminen voisi auttaa pysymään koherenttina, toisaalta tuplat saa aika helposti poistettua ja nyt ei haittaa, jos jonkun keskittyminen välillä herpaantuu)
Toinen pointti liittyy yhteisöön. Aikaisemmissa kriiseissä (Estonia, Myyrmanni jne.) eivät ole tapahtuneet yhdessä pienessä kylässä. Tässä ei siis kyse vain erillisten ihmisten reaktioista vaan yhteisöllisestä. Ihmiset juttelee keskenään median toiminnasta ja suhde siihen on rakentunut yhteisöllisesti.
Ei sitä välttämättä just koeta nykyisin erilailla enemmän vääräksi vaan nyt se yleisö pääsee puhumaan itse (verkossa) ja sanomaan takaisin. Jokelan turmapäivänä kello 14 tai 15 juttelin Messengerissä kaverini kanssa, jonka kautta kuulin hänen juuri koulusta kotiin selvinneen kaverinsa olevan poissa tolaltaan ja vihainen, kun MTV3:n toimittaja soitti kännykkään ja kysyi kommenttia.
@dst: Työnjaon kannalta helpointa on istua lähekkäin niin näkee & kuulee millon toinen nakuttaa. Siks eilen tulin pt-paneelissa sun taa.
Meinaan nyt kommentoida enemmälti tai kun nään mitä @dst on litteroinut niin jos musta jotain kiinnostavaa jäi sanomatta niin voisin täydentää. Ja me ehditään @jahapaulan kans onkia linkkejä, jos relevantteja juttuja muistuu mieleen.
Useimmiten saatiin tutkimuskäytöön vain noin 23.30 päivitetyt jutut tai siis joka tapauksessa viimeinen versio. Takana tekniset syyt: useimmilla verkkojulkaisualustat sellaisia, että on päivitetty yhtä juttua -> ei tietoa vanhasta.
@jahapaula: Musta ois hienoa, jos lukijat näkis wiki-tyyliin jutuista aiemmat versiot ja edit-historiaa vois vertailla. Medialukutaidon edistämistä & läpinäkyvyyttä wikimäisyyden kautta ison median julkaisualustoihin siis.
@dst joutui just 20 minsaa jäähylle, kun tuli liikaa requesteja Jaikuun. Ja joku videokameran kans halus kuvata, kun kirjoitan Jaikuun. Menee nakkisormiseksi ja pasmat sekas moisesta.
Juntunen: Keskustelu on hedelmätöntä niin kauan kun kritiikki lähtee siitä, että "tehän siellä vaan teitte rahaa etsimällä tietoa" VS. "me vaan palveltiin yleisöä".
Olennaista on, Juntunen väittää, että välineiden keskinäinen uutiskilpailu on suurempaa kuin markkinakilpailu. taustalla on ammatti-identiteetin idea yleisön palvelemisesta.
Nykytekniikka mahdollistaa yleisölle oikeuden reaaliaikaisen tiedon saantiin. Heittää pallon yleisölle: tarvitaanko, halutaanko ja vaaditaanko tietoa just nyt vai voidaanko elää hitusen myöhemmin tulevan tiedon kans? (Olen itse pohtinut samaa. Täsä pitäis puhua.)
on selvää, että journalistien ja esim. nuorten näkemykset eroavat toisistaan
usein kommentoitu, ettei kansa ymmärrä miten media toimii
käsitys normaalista on muutoksessa; toimittiin kuten ennen, mutta ympäristö oli muuttunut mm. tekniikan kehittymisen takia
toimijoita on ylipäänsä tullut lisää
onko olemassa toimittajien kollektiviista vastuuta? (kaikki tekevät omaa työtään omalle välineelle, mutta lopputulos on toimittajamassa erityisesti ihmisten näkökulmasta)
Toimittajien käsitys normaalista on muuttumassa. Toimittajien kommenteista: ei toimittu toisin kuin muualla, esim. Konginkankaalla, mutta tästä nousi haloo. Samaan aikaan kuitenkin nopeuden ja volyymin paineen lisääntyminen on muuttanut toimintaa, kun materiaalia tarvitaan verkkoon jatkuvasti.
Onko olemassa median kollektiivista vastuuta? Yleisö mieltää median kollektiivisesti.
Jatkettiinko uutisointia tarpeeksi pitkään vai sammuiko se liian aikaiseen? Toimittajien mukaan herännyt kritiikki esti median toimintaa; toimittajat eivät halunneet mennä Jokelaan eivätkä esimiehet käskeneet.
Seuraukset: Ohjeita on toimituksissa uusittu, mutta suuresti ei ole toimintamalleja lähdetty muuttamaan, koska ei nähdä, että oltaisiin toimittu väärin.
Jatkettiinko uutisointia liian pitkään sitten vai sammuiko se liian nopeasti? Monen mielestä seurausten ja syien käsittely jäi jossain määrin kesken. Toisaalta nopeasti selvisi tekijän motiivit ja henkilöys. Mutta ulkopuolinen kritiikki johti siihen, että aiheesta ei uskallettu tai haluttu kirjoittaa. Yksittäiset toimittajat ei halunneet mennä juttukeikalle.
Toisaalta oli hienotunteisuutta pysyä pois Jokelasta, kun nuoret toivoi niin, mutta toisaalta päätoimittajista joku oli tunnustanut, että jäi jatkojutut tekemättä, kun ei haluttu olla pahiksia. Journalismin riippumattomuus?
(No, medioiden pitääkin olla riippuvaisia yleisöstä - tiettyyn pisteeseen saakka, mutta uusi tilanne: vahtikoiraa potkitaan molemmilta puolilta kovaa, kun yleisössä sen oikeutusta aletaan kritisoida.)
Journalistin Korhonen: Miten surun psykologia otetaan huomioon?
Kovin syvälle siihen ei ryhdytä, kun ei ole psykologia tutkijaryhmässä. Se on monesti silti liian helppo vastaus. On myös aitoja väärinkäytöksiä aineistoissa, joita ei sillä kuitata. Uusi ilmiö myös tämä kollektiivinen kohteiden ärtymys.
Liisa Helen, Aamulehdestä: Voisiko ajatella, että seuraava versio verkossa on se oikaisu? Saivat Nokian vesikriisiin paljon vinkkejä ja uutta tietoa, joka tutkittiin ja taas tehtiin uus versio.
@Semilian mun vieressä kommentoi, että "johtuisko siitä, et kyse oli likaisesta vedestä eikä kuolleista ihmisistä".
Rantala: Selvä epäkohta nykyisin se, että aiemmat versiot ei säily.
Väliverronen: Viittaus siihen Ilta-Sanomien juttuun, jossa kerrottiin missä komeroissa ja vessoissa oppilaat kykkiin, kun ampuja oli vielä elossa ja tilanne päällä. Selkee säännöstö lehdissä ja telkkarissa, mutta epäselvempi verkossa.
(IMNSHO ei vaan toimi tuo, että juttuja verkossa työstetään selkeästi osoittamatta mikä muuttui edelliseen versioon nähden. Mua turhauttaa lukea monta kerta aläpi juttu ja miettiä mikä tässä äsken oli erilailla. Bloggaajista osa on omaksunut ja kokeillut erilaisia tapoja esittää korjauksia ja niistä voisi massamedia oppia.)
Journalistin ohjeet, Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen, kohta 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Haaga-Helian edustaja kysyy, että pitäisikö jättää julkaisematta sellainen materiaali, josta voi sympata tekijää. Scientific Americanin erikoisjutun mukaan pitäisi julkaista vaan matskua, joka auttaa samiastumaan läheisten suruun ja uhrien kokemuksiin ja vastaavasti pitäis olla julkaisematta yksityiskohtaiset kuavukset tekotavoista, koska levittävät mallia eteenpäin.
Raittila: Surusta kertominen ei ole paha asia, mutta ollaan koko ajan sillä rajalla, että miten se tehdään. Että tehdäänkö hienosti vai ei.
@Semilia huomauttaa Haaga-Helialle, että se tieto tulee kuitenkin esiin verkon aikakaudella jostakin, jos se lukijaa kiinnostaa. Ei normaali, terve ihminen naksahda tapahtuman kuvauksesta, mutta on eri asia vinksauttaako se yleisön asenteita.
Ei ehkä uutisointia itsessään, mutta tuosta pitkään jatkumisesta palautui taas mieleen se, että Googlen AdSense-mainoksissa pyörivät aika pitkään Jokela-aiheiset lööpit. Reklamoin itse aiheesta.. ilman varsinaista vaikutusta asiaan.
44 comments so far
Pentti Raittila, Jari Väliverronen, Laura Juntunen.
1 year, 7 months ago by dst
Ekana Raittila: media vallankäyttäjänä ja kritiikin kohteena. Onko sitä syytä käsitellä aina JSN:ssä. Hyvärinen: ehkä Jokelassa tutkijoiden käsittelytapa voisi toimia paremmin.
1 year, 7 months ago by dst
Aluksi ajattelivat, että ei oteta Jokelaa vuosikirjaan, kun tsunamista kirjoitettiin jo niin paljon pari vuotta aiemmin. Ensimmäiset kommentit olikin sellaisia, että homma hoidettiin tyylillä.
1 year, 7 months ago by dst
Poistin tupliani ku @dst on nopeempi ja tarkempi. :)
1 year, 7 months ago by Suviko
Sitten kun tuli Jokelan nuorten adressi, alettiin miettiä että on tässä sittenkin asiaa. Toimittajiin kohdistunut raivo ja viha.
1 year, 7 months ago by dst
Toteuttajana Journalismin tutkimusyksikkö (Tampereen yliopisto). Aloitettu tammikuussa, raportti tulee vajaa 2kk päästä, jollon tulokset ei viel ihan loppuun asti viilattuja, mut hyvä pohja keskustelulle.
1 year, 7 months ago by Suviko
Tarkastellaan median toimintaa, ei koko kriisiviestintää. Journalistinen prosessi ja etiikka; mediatekstit, juttujen sisällöt. (Helsinki tutkii kokonaisvaltaisemmin Jokelan kriisiviestintää.)
1 year, 7 months ago by dst
Helsingin yliopistossa alkamassa kokonaisvaltaisempi kriisiviestinnän tutkimusprojekti, mut tässä keskityttiin median osuutta Jokelan kriisissä.
1 year, 7 months ago by Suviko
HY:n viestinnän laitoksella siis on alkamassa tutkimus, jossa tutkitaan koko tapauksen kriisiviestintää. Tarkemmin Viestinnän tutkimuskeskus CRC:ssä.
1 year, 7 months ago by jahapaula
Tavoite ei ole esittää tuomioita, ei vapauttavia eikä langettavia. Herättää keskustelua. Emme kaiva sieltä vain selviä väärinkäytöksiä ja väärinmenettelyjä, joista varmasti on paljon esimerkkejä, vaan loputtoman määrän rajatapauksia.
1 year, 7 months ago by dst
Journalismin verkko- ja tv-sisällöt ensimmäisen päivän ajalta. Tarkastellaan julkaisupäätöksiä ja uhrien kohtaamista erityisesti.
1 year, 7 months ago by Suviko
Huomion kohteena: syy / syyllisyys, suru / suruporno, nuorten adressi ja journalistien arvio omasta toiminnasta.
1 year, 7 months ago by dst
(Minkähänlainen tehtävänjako tässä jaikuilussa olisi tolkullista kun tulee tuota päällekkäistä matskua? Vai eikö sillä ole väliä?)
1 year, 7 months ago by dst
Ei ole niin että yleisö tulee tyrkyttämään kritiikkiä. Melkein ensimmäisestä päivistä alken journalismi tulee kysymään tutkijoilta, että tehtiinkö me tää hvin? Sisäänrakennettu oletus, että tästä seuraa j-kritiikkiä.
1 year, 7 months ago by dst
Modernit yksilökeskeiset ihmiset herkempiä tuntemaan että media tekee moraalisesti väärin.
1 year, 7 months ago by dst
(@dst Joskus pohdittu, että teoriassa joku päärapovastuun jakaminen voisi auttaa pysymään koherenttina, toisaalta tuplat saa aika helposti poistettua ja nyt ei haittaa, jos jonkun keskittyminen välillä herpaantuu)
1 year, 7 months ago by jahapaula
Toinen pointti liittyy yhteisöön. Aikaisemmissa kriiseissä (Estonia, Myyrmanni jne.) eivät ole tapahtuneet yhdessä pienessä kylässä. Tässä ei siis kyse vain erillisten ihmisten reaktioista vaan yhteisöllisestä. Ihmiset juttelee keskenään median toiminnasta ja suhde siihen on rakentunut yhteisöllisesti.
1 year, 7 months ago by dst
Ei sitä välttämättä just koeta nykyisin erilailla enemmän vääräksi vaan nyt se yleisö pääsee puhumaan itse (verkossa) ja sanomaan takaisin. Jokelan turmapäivänä kello 14 tai 15 juttelin Messengerissä kaverini kanssa, jonka kautta kuulin hänen juuri koulusta kotiin selvinneen kaverinsa olevan poissa tolaltaan ja vihainen, kun MTV3:n toimittaja soitti kännykkään ja kysyi kommenttia.
1 year, 7 months ago by Suviko
Väliverronen puhuu sisällöistä.
1 year, 7 months ago by dst
Ongelmia: miten saadaan aineisto verkkomedioista talteen myöhempää keskustelua varten?
1 year, 7 months ago by dst
@dst: Työnjaon kannalta helpointa on istua lähekkäin niin näkee & kuulee millon toinen nakuttaa. Siks eilen tulin pt-paneelissa sun taa.
Meinaan nyt kommentoida enemmälti tai kun nään mitä @dst on litteroinut niin jos musta jotain kiinnostavaa jäi sanomatta niin voisin täydentää. Ja me ehditään @jahapaulan kans onkia linkkejä, jos relevantteja juttuja muistuu mieleen.
1 year, 7 months ago by Suviko
Kaikki uutiset, päivitysversiot, kuvat, äänileikkeet, videoklipit.
1 year, 7 months ago by dst
Useimmiten saatiin tutkimuskäytöön vain noin 23.30 päivitetyt jutut tai siis joka tapauksessa viimeinen versio. Takana tekniset syyt: useimmilla verkkojulkaisualustat sellaisia, että on päivitetty yhtä juttua -> ei tietoa vanhasta.
Eikö tosiaan kanta versioi noita tms?
1 year, 7 months ago by dst
Sanoo että kun aloitettiin tutkimus vasta tammikuussa, niin ei saatu noita välipäivityksiä talteen.
1 year, 7 months ago by dst
Samoin nettiin pistetyt videoklipit poistettu tai arkistoitu, joten niiihin oli hankala päästä käsiksi.
1 year, 7 months ago by dst
Tosiaan aika käsittämätöntä, ettei julkaisujärjestelmissä ole mitään versionhallintaa. Käyttäisivät wikialustaa ;)
1 year, 7 months ago by jahapaula
@jahapaula: Musta ois hienoa, jos lukijat näkis wiki-tyyliin jutuista aiemmat versiot ja edit-historiaa vois vertailla. Medialukutaidon edistämistä & läpinäkyvyyttä wikimäisyyden kautta ison median julkaisualustoihin siis.
1 year, 7 months ago by Suviko
Julkaisijoilla eniten ongelmia mm. sen kanssa, voiko spekulatiivista tietoa julkaista.
Ensimmäisen päivän julkaisuvalinnat helpompia kuin toisen.
1 year, 7 months ago by jahapaula
@dst joutui just 20 minsaa jäähylle, kun tuli liikaa requesteja Jaikuun. Ja joku videokameran kans halus kuvata, kun kirjoitan Jaikuun. Menee nakkisormiseksi ja pasmat sekas moisesta.
1 year, 7 months ago by Suviko
Juntunen: Keskustelu on hedelmätöntä niin kauan kun kritiikki lähtee siitä, että "tehän siellä vaan teitte rahaa etsimällä tietoa" VS. "me vaan palveltiin yleisöä".
1 year, 7 months ago by jahapaula
20 minuutin jäähy, kaikkea sitä.
1 year, 7 months ago by jahapaula
Olennaista on, Juntunen väittää, että välineiden keskinäinen uutiskilpailu on suurempaa kuin markkinakilpailu. taustalla on ammatti-identiteetin idea yleisön palvelemisesta.
Nykytekniikka mahdollistaa yleisölle oikeuden reaaliaikaisen tiedon saantiin. Heittää pallon yleisölle: tarvitaanko, halutaanko ja vaaditaanko tietoa just nyt vai voidaanko elää hitusen myöhemmin tulevan tiedon kans? (Olen itse pohtinut samaa. Täsä pitäis puhua.)
1 year, 7 months ago by Suviko
Näin kävi: http://dst.samizdat.info/2008/04/12/2916/
1 year, 7 months ago by dst
Journalististen valintojen perustelut:
1 year, 7 months ago by jahapaula
Toimittajien käsitys normaalista on muuttumassa. Toimittajien kommenteista: ei toimittu toisin kuin muualla, esim. Konginkankaalla, mutta tästä nousi haloo. Samaan aikaan kuitenkin nopeuden ja volyymin paineen lisääntyminen on muuttanut toimintaa, kun materiaalia tarvitaan verkkoon jatkuvasti.
Onko olemassa median kollektiivista vastuuta? Yleisö mieltää median kollektiivisesti.
1 year, 7 months ago by Suviko
Jatkettiinko uutisointia tarpeeksi pitkään vai sammuiko se liian aikaiseen? Toimittajien mukaan herännyt kritiikki esti median toimintaa; toimittajat eivät halunneet mennä Jokelaan eivätkä esimiehet käskeneet.
1 year, 7 months ago by jahapaula
Olisiko keskustelua voitu jatkaa menemättä Jokelaan?
Tuliko Jokelasta tabu?
1 year, 7 months ago by jahapaula
Kysymyksiä yleisölle:
Toimittajille:
1 year, 7 months ago by jahapaula
Seuraukset: Ohjeita on toimituksissa uusittu, mutta suuresti ei ole toimintamalleja lähdetty muuttamaan, koska ei nähdä, että oltaisiin toimittu väärin.
Jatkettiinko uutisointia liian pitkään sitten vai sammuiko se liian nopeasti? Monen mielestä seurausten ja syien käsittely jäi jossain määrin kesken. Toisaalta nopeasti selvisi tekijän motiivit ja henkilöys. Mutta ulkopuolinen kritiikki johti siihen, että aiheesta ei uskallettu tai haluttu kirjoittaa. Yksittäiset toimittajat ei halunneet mennä juttukeikalle.
Toisaalta oli hienotunteisuutta pysyä pois Jokelasta, kun nuoret toivoi niin, mutta toisaalta päätoimittajista joku oli tunnustanut, että jäi jatkojutut tekemättä, kun ei haluttu olla pahiksia. Journalismin riippumattomuus?
(No, medioiden pitääkin olla riippuvaisia yleisöstä - tiettyyn pisteeseen saakka, mutta uusi tilanne: vahtikoiraa potkitaan molemmilta puolilta kovaa, kun yleisössä sen oikeutusta aletaan kritisoida.)
1 year, 7 months ago by Suviko
Journalistin Korhonen: Miten surun psykologia otetaan huomioon?
1 year, 7 months ago by Suviko
Liisa Helen, Aamulehdestä: Voisiko ajatella, että seuraava versio verkossa on se oikaisu? Saivat Nokian vesikriisiin paljon vinkkejä ja uutta tietoa, joka tutkittiin ja taas tehtiin uus versio.
@Semilian mun vieressä kommentoi, että "johtuisko siitä, et kyse oli likaisesta vedestä eikä kuolleista ihmisistä".
Rantala: Selvä epäkohta nykyisin se, että aiemmat versiot ei säily.
Väliverronen: Viittaus siihen Ilta-Sanomien juttuun, jossa kerrottiin missä komeroissa ja vessoissa oppilaat kykkiin, kun ampuja oli vielä elossa ja tilanne päällä. Selkee säännöstö lehdissä ja telkkarissa, mutta epäselvempi verkossa.
(IMNSHO ei vaan toimi tuo, että juttuja verkossa työstetään selkeästi osoittamatta mikä muuttui edelliseen versioon nähden. Mua turhauttaa lukea monta kerta aläpi juttu ja miettiä mikä tässä äsken oli erilailla. Bloggaajista osa on omaksunut ja kokeillut erilaisia tapoja esittää korjauksia ja niistä voisi massamedia oppia.)
1 year, 7 months ago by Suviko
Journalistin ohjeet, Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen, kohta 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
1 year, 7 months ago by dst
Haaga-Helian edustaja kysyy, että pitäisikö jättää julkaisematta sellainen materiaali, josta voi sympata tekijää. Scientific Americanin erikoisjutun mukaan pitäisi julkaista vaan matskua, joka auttaa samiastumaan läheisten suruun ja uhrien kokemuksiin ja vastaavasti pitäis olla julkaisematta yksityiskohtaiset kuavukset tekotavoista, koska levittävät mallia eteenpäin.
@Semilia huomauttaa Haaga-Helialle, että se tieto tulee kuitenkin esiin verkon aikakaudella jostakin, jos se lukijaa kiinnostaa. Ei normaali, terve ihminen naksahda tapahtuman kuvauksesta, mutta on eri asia vinksauttaako se yleisön asenteita.
1 year, 7 months ago by Suviko
Ei ehkä uutisointia itsessään, mutta tuosta pitkään jatkumisesta palautui taas mieleen se, että Googlen AdSense-mainoksissa pyörivät aika pitkään Jokela-aiheiset lööpit. Reklamoin itse aiheesta.. ilman varsinaista vaikutusta asiaan.
1 year, 7 months ago by tommi