22.1. Teemalta tulee Takva - Jumalan pelossa, jonka nimi viittaa vanhaan turkkilaismieheen, joka yrittää parhaansa elää uskonsa mukaisesti ja vaatimattomasti, mutta käänne elämässä tuo siunausta ja kirousta. Suosittelen viime R&A:ssa elokuvan nähtyäni hyvin ohjatusta draamasta nauttiville.
En ole tuntenut koskaan hyvin läheisesti ketään tiukasti uskonnollista ihmistä. Vaikka elokuva on fiktiota, koin silti Takvaa katsoessani ymmärtäväni paremmin millainen voi olla uskonnollisen maailmankuvan asema toisten elämässä. Leffa herätti empatiaa ainakin tässä nojatuoli- & tv-antropologissa.
You can push my buttons any time. Lähinnä meinaan, että muotoilu "hyvin ohjattu" on kiinnostava. Miten erotetaan hyvin ohjattu hyvin näytellystä, hyvin kirjoitetusta, hyvin lavastetusta ja hyvin puvustetusta?
Ja silti joillain perusteilla jaetaan pystejä parhaasta ohjauksesta eli koetaan, että sen voi leffasta nähdä toimivana osana. Näytteleminen ja leikkaus pelas myös mainiosti, ei sillä.
Se, mitä mietin kirjoittaessani, oli muutama tuntemani ihminen, jolle haluaisin tämän elokuvan näyttää, mutta jotka eivät halua katsoa draamaa. Varsinkaan, jos elämä runtelee sympaattista päähenkilöä. Tätä leffaa arvostaa, jos hyvät tuotantoarvot merkkaa enemmän kuin viihdyttävyys.
En ymmärrä, miten joku voi olla pitämättä draamasta, mutta ehkä se on taas määrittelykysymys.
Re: Oscarit – no niinpä. Käsiksen voi sentään lukea ja pohdiskella sen vaikutusta kokonaisuuteen, mutta ohjauksen, leikkauksen ja näyttelemisen erotteleminen toisistaan on ihan huithapelia.
Itse uskaltaisin sanoa ehkä lähinnä Stardustista, että olipa siinä huonosti ohjattu elokuva. Koko leffan sävy oli vähän hapuileva, näyttelijät vetivät niin paljon yli että ohjaaja tuntui pelänneen niitä ja kuvakerronta/rytmi halusi koko ajan muistuttaa kaiken olevan ihan tosi ihqfantsua.
Draamasta on helppo olla pitämättä. Tietyn määritelmän mukaan niistä tulee liian paha mieli. Me väsyneet, henkisesti keski-ikäiset ollaan ihan riittävän masentuneita muutenkin.
"Hyvästä ohjauksesta" puhuttaessa tarkoitetaan usein elokuvaa kokonaisuutena riippumatta siitä onko ohjaaja todellakin puuttunut jokaiseen yksityiskohtaan vai ei.
Elokuvatieteessä ja -kritiikissä kun useasti lähdetään siitä olettamuksesta, että ohjaaja on elokuvan tekijä, auteur. Jokainen yksityiskohta elokuvassa, oli se sitten näyttelijäntyössä, puvustuksessa, lavastuksessa, leikkauksessa tai musiikissa on lähtökohtaisesti vähintään ohjaajan hyväksymä ja täten ohjaajan valinnoista rakentuu koko elokuva.
Hollywood-puolella tilanne käytännössä harvoin näin on, mutta siltikin ohjaajan koetaan olevan elokuvan lopputulokselle usein isompi tekijä kuin pelkästään näyttelijöille ohjeita monitorin takaa huuteleva käsikirjoitusta heilutteleva henkilö.
Tämä sinänsä on sääli, koska itse monen ohjaajan kanssa töitä tehneenä tiedän monia ohjaajia jotka eivät juurikaan esim. näyttelijäntyöhön puutu, mutta silti kriitikot heidän "ohjaustaan" ylistävät, vaikka suurin kunnia kuuluisi pelkästään hyville näyttelijöille ja tuotannon muille taiteellisessa vastuussa oleville henkilöille. Tällaisessakin tilanteessa kuitenkin pitää muistaa, että se ohjaaja olisi voinut puuttua näyttelijäntyössä johonkin, joten hänen kättensä jälki se kai kuitenkin jossain määrin lopputuloksessa näkyy ;)
10 comments so far
22.1. Teemalta tulee Takva - Jumalan pelossa, jonka nimi viittaa vanhaan turkkilaismieheen, joka yrittää parhaansa elää uskonsa mukaisesti ja vaatimattomasti, mutta käänne elämässä tuo siunausta ja kirousta. Suosittelen viime R&A:ssa elokuvan nähtyäni hyvin ohjatusta draamasta nauttiville.
En ole tuntenut koskaan hyvin läheisesti ketään tiukasti uskonnollista ihmistä. Vaikka elokuva on fiktiota, koin silti Takvaa katsoessani ymmärtäväni paremmin millainen voi olla uskonnollisen maailmankuvan asema toisten elämässä. Leffa herätti empatiaa ainakin tässä nojatuoli- & tv-antropologissa.
10 months, 2 weeks ago by Suviko
Mä inhoan hyvin ohjattua draamaa.
10 months, 2 weeks ago by dst
Ai etsäkään pidä että oot tietoinen siitä kun sun nappuloita painellaan?
10 months, 2 weeks ago by Kriisi
You can push my buttons any time. Lähinnä meinaan, että muotoilu "hyvin ohjattu" on kiinnostava. Miten erotetaan hyvin ohjattu hyvin näytellystä, hyvin kirjoitetusta, hyvin lavastetusta ja hyvin puvustetusta?
10 months, 2 weeks ago by dst
Ja silti joillain perusteilla jaetaan pystejä parhaasta ohjauksesta eli koetaan, että sen voi leffasta nähdä toimivana osana. Näytteleminen ja leikkaus pelas myös mainiosti, ei sillä.
Se, mitä mietin kirjoittaessani, oli muutama tuntemani ihminen, jolle haluaisin tämän elokuvan näyttää, mutta jotka eivät halua katsoa draamaa. Varsinkaan, jos elämä runtelee sympaattista päähenkilöä. Tätä leffaa arvostaa, jos hyvät tuotantoarvot merkkaa enemmän kuin viihdyttävyys.
10 months, 2 weeks ago by Suviko
En ymmärrä, miten joku voi olla pitämättä draamasta, mutta ehkä se on taas määrittelykysymys.
Re: Oscarit – no niinpä. Käsiksen voi sentään lukea ja pohdiskella sen vaikutusta kokonaisuuteen, mutta ohjauksen, leikkauksen ja näyttelemisen erotteleminen toisistaan on ihan huithapelia.
Itse uskaltaisin sanoa ehkä lähinnä Stardustista, että olipa siinä huonosti ohjattu elokuva. Koko leffan sävy oli vähän hapuileva, näyttelijät vetivät niin paljon yli että ohjaaja tuntui pelänneen niitä ja kuvakerronta/rytmi halusi koko ajan muistuttaa kaiken olevan ihan tosi ihqfantsua.
10 months, 2 weeks ago by dst
Draamasta on helppo olla pitämättä. Tietyn määritelmän mukaan niistä tulee liian paha mieli. Me väsyneet, henkisesti keski-ikäiset ollaan ihan riittävän masentuneita muutenkin.
10 months, 2 weeks ago by Kriisi
Mä siis sijoitin draaman käsitteen paradigmalle, jonka muita jäseniä ovat proosa ja lyriikka.
10 months, 2 weeks ago by dst
"Hyvästä ohjauksesta" puhuttaessa tarkoitetaan usein elokuvaa kokonaisuutena riippumatta siitä onko ohjaaja todellakin puuttunut jokaiseen yksityiskohtaan vai ei.
Elokuvatieteessä ja -kritiikissä kun useasti lähdetään siitä olettamuksesta, että ohjaaja on elokuvan tekijä, auteur. Jokainen yksityiskohta elokuvassa, oli se sitten näyttelijäntyössä, puvustuksessa, lavastuksessa, leikkauksessa tai musiikissa on lähtökohtaisesti vähintään ohjaajan hyväksymä ja täten ohjaajan valinnoista rakentuu koko elokuva.
Hollywood-puolella tilanne käytännössä harvoin näin on, mutta siltikin ohjaajan koetaan olevan elokuvan lopputulokselle usein isompi tekijä kuin pelkästään näyttelijöille ohjeita monitorin takaa huuteleva käsikirjoitusta heilutteleva henkilö.
Tämä sinänsä on sääli, koska itse monen ohjaajan kanssa töitä tehneenä tiedän monia ohjaajia jotka eivät juurikaan esim. näyttelijäntyöhön puutu, mutta silti kriitikot heidän "ohjaustaan" ylistävät, vaikka suurin kunnia kuuluisi pelkästään hyville näyttelijöille ja tuotannon muille taiteellisessa vastuussa oleville henkilöille. Tällaisessakin tilanteessa kuitenkin pitää muistaa, että se ohjaaja olisi voinut puuttua näyttelijäntyössä johonkin, joten hänen kättensä jälki se kai kuitenkin jossain määrin lopputuloksessa näkyy ;)
10 months, 2 weeks ago by EeroK
Roolittaminen on 50/80/99 prosenttia ohjaamisesta, mutta piru kun en muista kuka noin lausui. Olisikohan ollut joku ranskalaisista?
10 months, 2 weeks ago by dst