@lassemakinen povaa palkkatyön muuttuvan kohti yrittäjyyttä. Ehkä tulevaisuudessa meillä on joukko yhdenhengen yrityksiä, jotka ovat vahvasti verkottuneita.
2 years, 1 month ago.
41 comments so far
Kohta meissä kaikissa asuu pieni yrittäjä. Sitten kun kaikki ovat yrittäjiä, niin käynnistyy laajamittainen crowdsourcing eli yrittäjiä kilpailutetaan pikkukeikoistakin nettimarkkinoilla, kuten vaikka ruotsalainen Jobbjakt * yritti * . Sitten on kaikilla kivaa. :-i
Joopajoo. Verkosto menee yhteen suuntaan, jos et mene verkoston mukana pullahdat ulos.
Kyllä tuota kiristämistä pakkoyrittäjyyden suhteen on jo nähty että mikä on suunta. Ulkostetussa liikesuhteessa saat bruttona saman kuin ennen palkkana, itse maksat kulut ja usein kielletään jopa muut toimeksiannot. Jos ei kelpaa, sanotaan herkästi että tuolla on jonossa muita, ei väkisin.
Pessimistinen sisäinen ääneni kiljaisi. Periaatteessa olen yrittäjähenkinen.
Universaali freelancerius vaatii uudenlaista tukea itselleen, tuleeko mieleen minkälaista? (Muuten ei voi kuin toivottaa työpaikkojen hierarkiasta vapautumisen sydämellisesti tervetulleeksi).
Ihan heittoja... Parempia portfoliokäytäntöjä (?), että freelancer pystyy kommunikoimaan osaamisestaan. Työkkärin mukautumista. Valtiollinen web-applikaatio, jolla kuka vaan pystyy ilmaiseksi hoitamaan kirjanpidon, verot, alv:t jne.
Sen sijaan, että Neuvostoliiton tyylin mukaisesti järjestäisimme kirjanpidon virkamiesvalvonnalle otolliseksi, ehdotan pankkitilin tiliotteiden hyväksymistä peruskirjanpidoksi sellaisenaan. Ei tarvita suuria muutoksia kirjanpito- ja verolainsäädäntöön. Tiliotteista voidaan tehdä kassavirtalaskelmia. Rahan riittävyyden seuranta on tärkeämpää kuin voiton seuranta.
Ketään ei tarvitse pakottaa yrittäjäksi. Yrittäminen on parempi vaihtoehto pakkotyölle, jossa työnantaja käyttää työnjohto-oikeutta. Mieluummin teen työtä kymmenille, sadoille tai tuhansille asiakkailleni kuin yhdelle esimiehelle. Mieluummin teen työtä, josta näen asiakkaan hyötyvän, kuin myyn aikaani organisaatiolle saadakseni siltä vain palkkasumman tililleni.
Nykyisin pieni ihminen neuvottelee epätasaisesti suuren yrityksen kanssa. Tulevaisuudessa ei ole suuryrityksiä. Toivottavasti tulevaisuudessa ei myöskään ole tilannetta, jossa pieni yritys neuvottelee epätasaisesti suuren ammattiyhdistyksen kanssa.
Ihannetilanne on, että ihmisen kokoiset yritykset tekevät töitä vertaisilleen ja muodostavat yhdessä suuria verkostoja. Tällaiset verkostot ovat rinnakkaisia, päällekkäisiä ja sisäkkäisiä. Sama yritys voi olla mukana kymmenissä verkoissa. Verkoilla ei välttämättä tarvitse olla tiukkaa muotoa ja johtamista. Ne voivat olla enemmän organismeja kuin organisaatioita. Silti jonkinlaisia kärkiyrityksiä tarvitaan, mutta jokainen yritys voi liittyä useaan kärkeen, jolloin yrityksen riski minimoituu.
Niin tuo verkottuneen freelanceriuden ideaali kuulostaa kyllä ihan hyvälle, mutta nykyinen käytäntö yksinyrittäjän ja isojen organisaatioiden kanssa neuvoteltaessa on niin epätasaväkinen että ihan hirvittää.
Tuo tiliotekirjanpito on sellainen asia mitä olen kaivannut siitälähtien kun ne tuli joskus aikoinaan.
näitä ehdotuksia pitäisi oikeasti kerätä. olemme myös miettineet samanlaista tukea kansalaistoiminnalle. jos ei oleteta, että ry:n (tms) pystyttäminen ja hoitaminen opettaa elämään, niin voisi myös miettiä kuinka paljon näitä kansalaistoiminnan raportointivelvollisuuksia voisi siirtää pois toimijoilta.
@lassimakinen: Tämä on nyt vähän hankalaa seurata kun en ollut paikalla, mutta en nyt sisäistä lainkaan tuota "Tulevaisuudessa ei ole suuryrityksiä" -heittoa, sillä suuntaus vaikuttaisi olevan jotain ihan muuta. Vai puhutaanko tässä jostain hyvin spesifistä alasta, joka ei välity näin etänä? Yrittäjyyden/freelancerien verkoston voimistuminen on varma trendi, sitä en kiellä.
@mokka hyvä assosiaatio Marxiin ja Smithiin :-) Nyt olemassa oleva teknologia mahdollistaa monta vanhaa ajatusta paremmin kuin mitä ennen on pystytty toteuttamaan. Tämä koskee myös demokratiaa.
Tässä keskustelussa kannattaa erottaa lähitulevaisuus ja sitten minne mennään pitkässä juoksussa. Komppaan @lassimakinen-visiota, kun pohditaan pitkää juoksua. Ihmisen kokoiset yritykset muodostavat alati muuttuvia "eläviä" verkostoja. Isojen yritysten olemassaoloon ei ole mitään syytä, kun mennään tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Syitä miksi ei olla siellä vielä on ainakin:
tehoton tietohallinto = byrokratia = verkosto ei pysty organisoitumaan tehokkaasti ja vaaditaan tiettyä osaamista ylläpitämään yritystä (hallinnollisessa mielessä)
Tieto ei ole vapaata = maailmanjärjestys on sellainen, että harvojen tieto on valttia -> kannattaa toimia ryhminä (yritykset), jotka muodostavat suljetun organisaation eivätkä jaa tietoa vapaasti. Yksilölle on edullisempaa pyrkiä organisaation sisälle kuin alkaa itsenäisesti tekemään
Tiedonsaanti on heikko = ihminen ei pysty saamaan tehokkaasti tietoa jota maailmassa olisi kyllä saatavilla -> Ei voi luottaa omiin kykyihinsä pärjätä yrittäjänä -> menee isoon yritykseen
@teroheiskanen olen samaa mieltä. Luottamus ja avoin suhtautuminen pitää juurtua toimintakulttuuriin. Sitä kautta mainitsemasi solmutkin pitkälti aukeavat.
Lyön mistä tahansa vetoa että kiinteänä joukkona, yhteisesti sovituin uhrauksin, yhteisesti sovituin kannustimin ja ulkomaailmalta suojattuna toimiminen tulee aina olemaan merkittävä tapa organisoida monia projekteja.
@gatestone ei siitä tarvitse lyödä vetoa. Onhan nytkin samassa ajassa vahempia tapoja toimia jotka voivat palvella tiettyjä ryhmiä. Uudet toimintamallit vain valtaavat suurimman osan tilasta tarjoamiensa hyötyjen kautta.
Ensin huomattiin, ettei käsityö kannata. Koneet olivat nopeampia. Nytkin tässä lähellä kone takoo Abloylle avaimia 10 000 kappaletta viikossa yötä päivää. Kone syrjäytti yksitysiyrittäjän. Sitten keksittiin, että onhan halpaa työvoimaa eli saadaan vielä halvemmalla ja paljon. Ei haittaa vaikka yhdett EM kisat pelattiin pakistanilaislapisen valmistamilla palloilla. Eli pääoma menee sinne missä sillä on paras tuotto. Se vapaa kilpailu toteutuu vain kansantalouden oppikirjoissa
@teroheiskanen: Pitkällä juoksulla asiaa tarkastelenkin, mutta silti suuryrityksetön maailma on utopiaa. (Dystopiaan, jossa on vain suuyrityksiä ja yrittäjän riskillä toimivia työläisiä, voin jopa uskoakin.) Tiedonhallinnan kysymykset kun eivät käytännössä ratkaise pääomakysymyksiä - varsinkaan jos taakkana on vallitsevat omistussuhteet ja perinteet. Ajatusleikkinähän tämä kun on varsin mainio ja sopiville marginaalialoille sovellettaessa jopa toimiva ja ajankohtainen. Siispä miten suurta kuvaa tässä maalataan?
Lapset mieluummin käyvät töissä ja syövät/asuvat/pukeutuvat hyvin kuin leikkivät ja elävät huonommin. Köyhissä maissa rakastavien vanhempien lapset halutaan töihin. Lapset ovat tehneet töitä läpi historian, Suomessakin. On uusi ja köyhille elitistinen ajatus, etteivät lapset tee töitä. Jos lapsilta yritetään kieltää työnteko perheen tahdon vastaisesti, siitä ei tule kuin ongelmia. Ja lasten työnteko tarkoittaa yleensä lyhyempää päivää ja kevyempää työtä kuin vanhemmilla, eikä mitään dickensläistä kauhudraamaa yöllä kellarissa.
Toki voimme syytää köyhille rahaa ja viedä sinne oman elämän mallimme, mutta ei köyhyys välttämättä tarkoita onnettomuutta, ja ulkopäin on hyvin vaikea antaa almuja aiheuttamatta enemmän pahaa kuin hyvää.
Ja don't even get me started on this Kehruu-Jenny issue!
Miten muka esim. perusteollisuus voitaaisiin organisoida yhden hengen yrityksin tai edes pienyrityksin? Tai tukkukauppa? Tai vaateteollisuus? Tai finanssiala? Herätkää todellisuuteen! Miten patoja, siltoja, voimalaloita tai metroja rakennetaan pienyrityksin?
@erkka ja @gatestone, tässä varmaan nyt tarvitaan kohta yrityksen määritelmä mukaan keskusteluun. Itse näkisin, että erottava tekijä yrityksen ja yksinyrittäjäverkoston välillä menee jonnekin päätöksenteon ja itsenäisyyden liepeille. Yrityksessä on päätöksenteko keskitetty jonnekin kun vastaavasti yksinyrittäjäverkostossa, jokainen yksinyrittäjä tekee itse itseään koskevat päätökset ja hallitsee omaa talouttaan.
Mitä tulee pääomaan niin sitä voidaan yhteisesti sopien kasata myös yksinyrittäjäverkostossa. En siis näe, että pääomakysymykset olisivat este yksinyrittäjäverkoston toteutumiselle.
ota @ubiq tähän verkostoihmisenä kantaa, mutta jos fysiikan vinkkelistä ajatellaan, niin mallintaisin tilannetta niin, että elinkeinoelämässä organisaation koko pyrkii kohti 1 hlöä. Näen sen näin:
Yritys on pallo pallojen avaruudessa
Pallon tilavuus on suorassa suhteessa yrityksen kokoon (hlömäärään)
Pallon pinta-ala on suorassa suhteessa yrityksen ylläpidolliseen työhön (kirjanpito, byrokratia, viestintä jne.)
Yrityksiin liittyy entropia kaltainen voima, joka pyrkii maksimoimaan pallojen pinta-alan = "Koska olemme ihmisiä, niin haluamme vuorovaikuttaa maailman kanssa itsenäisenä entiteettinä"
Tästä seuraa, että mitä vähäisemmäksi saadaan yrityksen ylläpidollinen työ niin sitä lähemmäksi päästään yhden hlön yrityksiä. Ts. suuryrityksiä on olemassa vain sen ylläpidollisen työn suuruuden takia.
@gatestone, voi yksinyrittäjäverkostollakin olla iso yhteinen brändi. Voi yksinyrittäjäverkosto rakentaa mitä tahansa isoa, monimutkaista tai vaativaa siinä missä suuryritys, ero on vain organisaation sisäisen järjestäytymisen haasteellisuudesta.
Muurahaispesä vetää muurahaisten mittakaavassa aika isoja hankkeita, ja muurahaiset toimivat enemmän yksinyrittäjäverkostona kuin suuryrityksenä.
Onhan rakennusalallakin näitä yritysten konsortioita hankkeita toteuttamassa, vaikka ne osat nyt ei yksinyrittäjiä olekaan - niin periaatteessa voisivat olla.
Huh! Ehtipä päivän mittaan tulla paljon vastattavaa.
Olen samaa mieltä haloefektin kanssa siitä, että yksinäinen yrittäjä on heikoilla suurten yritysten kanssa neuvoteltaessa. Olen tätä tehnyt 26 vuotta. Moni yritys olisi minut palkannut työsuhteeseen mutta ei suostunut tekemään yritykseni kanssa sopimusta samasta työstä. Mutta maailma muuttuu koko ajan paremmaksi.
Nimimerkki mokkalle totean, että olen perustanut Lasmak Tietopalvelu -verkkolehden (www.lasmak.com) vuonna 1999 tukemaan pienten yritysten toimintaa. Olemme saaneet paljon aikaan, mm. viime vuonna osakeyhtiölain uudistuksessa. Vielä on paljon tehtävää.
Marxin kirjat taisi kirjoittaa hänen ystävänsä Engels. He loivat ihanneyhteiskuntaa mutta eivät eläneet sen mukaisesti. Eivät eläneet Lenin ja Stalinkaan. Se mitä minä puhuin ihannetilanteesta, on minulle totta jo tänään.
Nimimerkki erkka totesi, että suuntaus näyttää olevan kohti yhä suurempia yrityksiä. Ennen autojakin joku kirjoitti, että hukumme hevosenlantaan, koska hevoset lisääntyvät kaupungeissa. Emme hukkuneet. Historian saatossa asiat muuttuvat ja voivat kulkea toisinaan ihan vastakkaiseen suuntaan kuin aikaisemmin.
Nokia on käyttänyt verkottumista jo pitkään, joten malli soveltuu teollisuuteenkin ja johtaa menestykseen. Valitettavasti Nokian alihankkijat eivät ole ymmärtäneet jakaa töitään alaspäin muille yrityksille, mutta ehkäpä siitä syystä ne ovat vaikeuksissa: ne ovat tehottomia. Maailmalta löytyy paljon muitakin yritysverkkojen teollisisa sovelluksia.
Jarimatti puhui teollisesta yhteiskunnasta, jossa koneet ja pääoma olivat valttia. Tietoyhteiskunnassa ihmisten osaaminen ratkaisee. Maailma muuttuu. Teolliset tuotteet voidaan valmistaa uudella tavalla. Liukuhihna jää historiaan, kuten hevonen ja aasi hävisivät traktorille maataloudessa.
Yritysverkossa pääoman kerääminen on tehokkaampaa kuin suuryrityksissä. Tosiasiahan on, että pörssi ei enää toimi yritysten rahoituskeinona. Se on vain pelikasino. Sen sijaan yritysverkossa jokainen yritys voi rahoittaa oman toimintansa, joten mitään suurta yhteiskassaa ei tarvita.
Mielestäni teroheiskanen kuvasi yritysverkkoajattelun mainiosti fysiikan termein. Avain on byrokratian keventäminen, sillä se aiheuttaa kitkaa, joka haittaa tehokkaiden verkkojen syntymistä.
Myös brändiasiasta olen teroheiskasen kanssa samaa mieltä. Otetaanpa esimerkiksi Kotipizza, jonka kaikki tuntevat. Se toimii verkottuneesti ja menestyy.
Verkottumista voidaan toteuttaa kaikilla toimialoilla. Tarvitaan vain innovaatiokykyä. Kun jollakin alalla joku onnistuu, muut seuraavat perässä.
Verkottuminen yleistyy, jos yrittämisen byrokratia kevenee. EU on asettanut itselleen tavoitteeksi yritysbyrokratian vähentämisen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. EU:lle tavoite on mahdoton. Ääribyrokraattinen organisaatio ei kykene vähentämään byrokratiaa.
Suomi voisi onnistua, mutta ensimmäiseksi tavoitteeksi pitäisi asettaa byrokratian keventäminen puoleen nykyisestä. Tämä ei edellytä suuria muutoksia lainsäädäntöön. Enemmän asia on kiinni tahdosta.
Olen selvittänyt tätä asiaa 1990-luvun lamasta lähtien ja tehnyt useita aloitteita. Jotakin on tapahtunut, mutta ei riittävästi. Virkamiehet ja poliitikot pelkäävät muutosta. Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka hyötyvät byrokratiasta. He vastustavat sen keventämistä vimmatusti.
Itse asiassa Don Tapscottin Wikinomicsissa on muikea case. Kiinalaiset moottoripyöränakkikioskit tuotekehittävät ja valmistavat kollektiivisesti moottoripyöriä. Ovat nyysineet tyystin Kiinan markkinat japanilaisjäteiltä kuten Hondalta.
Tässä tapauksessa ydin on yhteensopivissa ja -toimivissa osissa ja niiden kehittämisen ja tuotannon hajauttaminen nimenomaan pienille ketterille yrityksille.
Jos tämä tematiikka kiinnostaa, niin Wikinomicsia kannattaa vilkaista. Tapscott ottaa toiseksi esimerkiksi Boiengin kollektiivisen rakentamisen. Siinä yrityskoko on tietty hippasen suurempi, mutta samalla logiikalla.
@gatestone; Tapscottin mukaan melkein mitä vaan voidaan rakentaa hajautetusti, verkottuneesti ja pienilläkin yksiköillä.
Näen itse, että kyse on pitkälti myös sekä vakiintuneesta toimintamallista että teknologian kehityksestä satojen vuosien aikana osin tämän toimintamallin myötä. Suuruuden ekonomia on vallinnut eli on tarvittu isompia toimijoita ja tämä taas on vaikuttanut, että kehitetään ja tehdään teknologisia valintoja suuruuden ekonomiaan sopivaksi.
Nakkikioskit eivät saa ehkä vielä metroa rakennettua, mutta enemmän ajan sitä takaa, että jos * kaikki * teknologia rakennettaisiin esm modulaaristen komponenttikirjastojen logiikalla, niin maailma olisi mielenkiintoisesti toisenlainen.
Uskon että hajautettu / verkotettu toimintamalli yleistyy aivan siksi, että teknologiat alkavaat mennä liian monimutkaiseksi. Tarvitaan yhä spesifimpää osaamista ja tuotanto voidaan teknisesti pilkkoa yhä pienempiin osiin. Firmoilla ei ole yksinkertaisesti varaaa palkata n+1 asiantuntijaa vaan on järkevämpää ulkoistaa, verkottua tai käyttää crowdsourcingia.
Tämä oli mainos. Osallistumistalous-oppaassa lisää loppusyksystä. ;-)
Koko tässä keskustelussa on ihme ideologinen sävy, jonka mukaan isot yritykset ovat pahoja, pienet yhtäkkiä hyviä ja "verkottuminen" hyvää. Toistan, että on kyse vain siitä, että ihmiset toimivat kimpassa eri tavoin, eikä ole mitään syytä olettaa, että aina pitää toimia ilman hierarkioita. Jos jollain on idea ja tarmo ja pääoma, mitä ihmeen pahaa siinä on että hän päättä ja alaiset tekee? Ei kenenkään ole pakko tulla töihin. Näinhän pienyrityksetkin toimivat, silti ne yleensä lasketaan "hyvien" kirjoihin. Miksi hierarkia olisi paha jos se kasvaa? Toi on vaan järjenvastaista tunneperäsitä kaipuuta perhe/heimoyhteisöön. Sivistys on tuonut meille kehittyneempiä organisaatiomuotoja kuten modernin suuryrityksen.
@gatestone: mielestäni kyse on taloudellisesta vakaudesta. Jos esim. iso yritys kaatuu, niin tulee enemmän vahinkoa kuin jos joukko pieniä ja vahvasti verkottuneita yrityksiä kaatuu. Kyse on tavallaan itseohjautuvien järjestelmien resoluution kasvamisesta. Parvi pienyrityksiä/yhdenhengenyrityksiä toipuu sulavammin vaikeuksista. Sano jos kuulostaa oudolta niin yritän selventää käsityksiäni...
Nimimerkki ubiq vielä epäili, ettei metroa voi rakentaa verkottuneesti. Käsittääkseni niin tehdään. Jos puhutaan metroradasta, sen rakentamiseen osallistuu suuri määrä esimerkiksi pieniä maansiirtoyrityksiä. Jos puhutaan mertrojunista, niitä voidaan rakentaa ihan samalla tavalla kuin suomalaiset telakat rakentavat laivoja. Niissähän on jo vuosikymmeniä käytetty alihankkijoita. Tunnen tällaisia yhden hengen laivanrakentajia.
Nimimerkki gatestone ihmetteli sävyä, että isot yriytkset ovat pahoja ja pienet yritykset hyviä. Näinhän juuri on. Ahneuden markkinat ovat vallanneet isot yritykset. Ne kumartavat pörssipelureille ja pyllistävät asiakkaille. Pienet yritykset sen sijaan kumartavat asiakkailleen.
Kun isossa yrityksessä pomo päättää ja alaiset tekevät, tämä on tehotonta. Työntekijät eivät ole motivoituneita muuhun kuin sovittujen tehtävien suorittamiseen palkkansa vastineeksi. Yrittäjät ovat motivoituneita palvelemaan asiakkaitaan ja ylittämään odotukset säilyttääkseen luottamuksen, jonka varaan he voivat rakentaa tulevaisuutensa.
Vanhanaikaisissa heimoyhteisöissä ja vähän myöhemmissä tehdasyhteisöissä vain yksi käytti aivojaan ja muut lihaksiaan. Pienyritysten muodostama verkkoyhteisö on sivistynyt yhteisö. Siinä kaikki käyttävät sekä aivojaan että lihaksiaan. Sadat aivot pystyvät parempiin suorituksiin kuin yhdet aivot.
Olen ollisirenin kanssa samaa mieltä. Olemme monesti nähneet, miten käy pienen paikkakunnan, kun sen iso tehdas lopettaa (Imatra, Valkeakoski, Voikkaa jne.).
Poliitikkojen pitäisi ymmärtää pienyritysten merkitys. Kun nykyisin he puhuvat kasvuyrityksistä, jotka työllistävät joka vuosi 20 prosenttia lisää, he unohtavat, paljonko kasvua tulee alkavalle yritykselle, jossa yrittäjä työllistää itsensä. Todelliseen kasvuun ja hyvinvointiin päästään sillä, että mahdollisimman moni ihminen perustaa oman yrityksen. Yhteiskunnasta tulee joustava, sillä nämä pienyritykset uivat kuten kalaparvi: esteen ohi molemmin puolin. Suuryritys ajaa päin estettä.
mutta tulevaisuuden uuden työn utopia vaatii kirjanpidon, verotuksen ja yrityksen muodollisen pyörittämisen reipasta yksinkertaistamista. Ehkä tulevaisuudessa käytössä on mint.com:in kehittyneempi versio joka sitoo yhteen käyttöliittymään pankin, laskutuksen, kirjanpidon, verotuksen ja yleisen rahavirtojen automaation...
@LassiMakinen; kuriositeettina: @gatestone epäili, itse en, mutta totesin että ehkä @gatestonen epäilemää * metroa * ei voida * vielä * rakentaa. Mutta tässäkin on pitkälti kyse siitä, miten nyky-metro ratoineen ja järjestelmineen on teknisesti toteutettu. Sen voisi tehdä toisinkin.
muistelen, että muutama vuosi sitten kohistiin julkisten rakennusten kattojen taipumuksesta myöntyä vetovoimalle. syitä näihin romahduksiin haettiin projektiin osallistuneiden rakennusyrittäjien rankasta kilpailutuksesta ja kokonaisvastuun puuttumisesta. verkostomallin heikkous?
Itse asiassa suurin syy, joka ajaa kenotekoiseen alihankintaan, pätkätyöhön ja mukayrittäjyyteen on tietenkin vero- ja työlainsääädäntö, joka pakottaa "työnantajan" tekemään kaikkea ikävää, josta "ostaja" on täysin vapaa. Vapauden oloissa keinotekoista alihankintaa olisi paljon vähemmän.
@JuhaK en usko että ongelmasta voi suoraan syyttää verkostomallia, mutta heikkoa vuorovaikutusta todennäköisesti. Eri osakonaisuuksien rakentajien tulisi olla tiivissä vuorovaikutuksessa keskenään, jotta saadaan kestävä lopputulos. Tätä on hyödyntänyt mm. Ferrari jonka kärry on formulakisoissa ainakin Schumacherin aikoina kestänyt varsin mainioisti. Siellä perusratkaisu oli suunnitella auton eri komponentin samanaikaisesti, jolloin tiimien oli pakko olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
JuhaK:lle totean, että verkostomallissakin on tilaajaa vastassa joku vastuullinen sopimuskumppani tai useita sopimuskumppaneita. Ei siinä mitään ongelmaa ole.
Verkko tuottaa parempia tuotteita kuin keskitetysti johdettu organisaatio silloin, kun kysymyksessä ovat monimutkaiset tuotteet, kuten esimerkiksi kattorakenteet. Tämä paremmuus johtuu siitä, että verkossa käytetään kaikkia aivoja tehokkaasti.
Jos tämä ei toimisi, Nokia ei tahkoaisi rahaa. Sehän on koko mobiiliaikansa toiminut verkottuneesti.
Maailmassa on paljon esimerkkejä menestyksekkäästä verkottuneesta yritystoiminnasta. Nyt on vain astuttava askel eteenpäin. Verkottumisessa voidaan mennä ihmisen tasolle asti. Työnantajien ja työntekijöiden väliset työsuhteet muuttuvat yritysten välisiksi yhteistyösuhteiksi.
@lassemakinen: vaikutat hieman siltä, että uskot "verkostoihin" aika vankasti, vähän liian vankasti. Veikkanpa, että vaikka näyttäisin sinulle minkä tahansa tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen jossa olisi mitkä tahansa faktat, niin tulkitsisit ne verkostomallin kannalta positiivisena tai ainakin väistäisit kritiikin jotenkin. Se on vähän kuin fanatismin määritelmä, että ei ole mitään kuviteltavissa olevaa faktaa, joka saisi fanaatikon muuttamaan mieltään...
Tutkimuslaitokset tutkivat menneisyyttä ja nykytilaa. Tutkimuksissa ei yleensä saada esille juuri mitään merkittävää tulevaisuudesta. Hiljaiset signaalit ovat luovien ihmisten päässä. Taiteilijat ovat tällaisia mutta myös monet muut ihmiset, jotka vain vaivautuvat käyttämään mielikuvitustaan.
Verkostoituminen on minulle ollut arkitodellisuutta jo vuodesta 1988 lähtien, jolloin tätä sanaa ei vielä käytetty. Kysymys ei ole siis minkäänlaisesta uskosta tai luulosta vaan käytännön kokemuksesta.
En ole fanaatikko, joksi gatestone minua herjasi. Näen asiat vain eri näkökulmasta. Ainahan on ollut ihmisiä, jotka uskaltavat katsoa, mitä nurkan takana on. Maapallokaan ei enää ole litteä. Nimimerkki gatestone saa olla omaa mieltänsä asiasta, sillä erilaiset mielipiteet ovat maailman rikkautta. Aikahan tämänkin asian todistaa.
41 comments so far
Kohta meissä kaikissa asuu pieni yrittäjä. Sitten kun kaikki ovat yrittäjiä, niin käynnistyy laajamittainen crowdsourcing eli yrittäjiä kilpailutetaan pikkukeikoistakin nettimarkkinoilla, kuten vaikka ruotsalainen Jobbjakt * yritti * . Sitten on kaikilla kivaa. :-i
2 years, 1 month ago by ubiq
Joopajoo. Verkosto menee yhteen suuntaan, jos et mene verkoston mukana pullahdat ulos.
Kyllä tuota kiristämistä pakkoyrittäjyyden suhteen on jo nähty että mikä on suunta. Ulkostetussa liikesuhteessa saat bruttona saman kuin ennen palkkana, itse maksat kulut ja usein kielletään jopa muut toimeksiannot. Jos ei kelpaa, sanotaan herkästi että tuolla on jonossa muita, ei väkisin.
Pessimistinen sisäinen ääneni kiljaisi. Periaatteessa olen yrittäjähenkinen.
2 years, 1 month ago by haloefekti
Universaali freelancerius vaatii uudenlaista tukea itselleen, tuleeko mieleen minkälaista? (Muuten ei voi kuin toivottaa työpaikkojen hierarkiasta vapautumisen sydämellisesti tervetulleeksi).
2 years, 1 month ago by mokka
Ihan heittoja... Parempia portfoliokäytäntöjä (?), että freelancer pystyy kommunikoimaan osaamisestaan. Työkkärin mukautumista. Valtiollinen web-applikaatio, jolla kuka vaan pystyy ilmaiseksi hoitamaan kirjanpidon, verot, alv:t jne.
2 years, 1 month ago by pe3
Sen sijaan, että Neuvostoliiton tyylin mukaisesti järjestäisimme kirjanpidon virkamiesvalvonnalle otolliseksi, ehdotan pankkitilin tiliotteiden hyväksymistä peruskirjanpidoksi sellaisenaan. Ei tarvita suuria muutoksia kirjanpito- ja verolainsäädäntöön. Tiliotteista voidaan tehdä kassavirtalaskelmia. Rahan riittävyyden seuranta on tärkeämpää kuin voiton seuranta.
Ketään ei tarvitse pakottaa yrittäjäksi. Yrittäminen on parempi vaihtoehto pakkotyölle, jossa työnantaja käyttää työnjohto-oikeutta. Mieluummin teen työtä kymmenille, sadoille tai tuhansille asiakkailleni kuin yhdelle esimiehelle. Mieluummin teen työtä, josta näen asiakkaan hyötyvän, kuin myyn aikaani organisaatiolle saadakseni siltä vain palkkasumman tililleni.
Nykyisin pieni ihminen neuvottelee epätasaisesti suuren yrityksen kanssa. Tulevaisuudessa ei ole suuryrityksiä. Toivottavasti tulevaisuudessa ei myöskään ole tilannetta, jossa pieni yritys neuvottelee epätasaisesti suuren ammattiyhdistyksen kanssa.
Ihannetilanne on, että ihmisen kokoiset yritykset tekevät töitä vertaisilleen ja muodostavat yhdessä suuria verkostoja. Tällaiset verkostot ovat rinnakkaisia, päällekkäisiä ja sisäkkäisiä. Sama yritys voi olla mukana kymmenissä verkoissa. Verkoilla ei välttämättä tarvitse olla tiukkaa muotoa ja johtamista. Ne voivat olla enemmän organismeja kuin organisaatioita. Silti jonkinlaisia kärkiyrityksiä tarvitaan, mutta jokainen yritys voi liittyä useaan kärkeen, jolloin yrityksen riski minimoituu.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen
Niin tuo verkottuneen freelanceriuden ideaali kuulostaa kyllä ihan hyvälle, mutta nykyinen käytäntö yksinyrittäjän ja isojen organisaatioiden kanssa neuvoteltaessa on niin epätasaväkinen että ihan hirvittää.
Tuo tiliotekirjanpito on sellainen asia mitä olen kaivannut siitälähtien kun ne tuli joskus aikoinaan.
2 years, 1 month ago by haloefekti
näitä ehdotuksia pitäisi oikeasti kerätä. olemme myös miettineet samanlaista tukea kansalaistoiminnalle. jos ei oleteta, että ry:n (tms) pystyttäminen ja hoitaminen opettaa elämään, niin voisi myös miettiä kuinka paljon näitä kansalaistoiminnan raportointivelvollisuuksia voisi siirtää pois toimijoilta.
2 years, 1 month ago by mokka
>Ihannetilanne on, että ihmisen kokoiset yritykset tekevät töitä vertaisilleen ja muodostavat yhdessä suuria verkostoja.
näin muuten kuvailivat ihanneyhteiskuntaa myös marx JA smith.
2 years, 1 month ago by mokka
@lassimakinen: Tämä on nyt vähän hankalaa seurata kun en ollut paikalla, mutta en nyt sisäistä lainkaan tuota "Tulevaisuudessa ei ole suuryrityksiä" -heittoa, sillä suuntaus vaikuttaisi olevan jotain ihan muuta. Vai puhutaanko tässä jostain hyvin spesifistä alasta, joka ei välity näin etänä? Yrittäjyyden/freelancerien verkoston voimistuminen on varma trendi, sitä en kiellä.
2 years, 1 month ago by erkka
@mokka hyvä assosiaatio Marxiin ja Smithiin :-) Nyt olemassa oleva teknologia mahdollistaa monta vanhaa ajatusta paremmin kuin mitä ennen on pystytty toteuttamaan. Tämä koskee myös demokratiaa.
2 years, 1 month ago by villevenalainen
Tässä keskustelussa kannattaa erottaa lähitulevaisuus ja sitten minne mennään pitkässä juoksussa. Komppaan @lassimakinen-visiota, kun pohditaan pitkää juoksua. Ihmisen kokoiset yritykset muodostavat alati muuttuvia "eläviä" verkostoja. Isojen yritysten olemassaoloon ei ole mitään syytä, kun mennään tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Syitä miksi ei olla siellä vielä on ainakin:
2 years, 1 month ago by teroheiskanen
@teroheiskanen olen samaa mieltä. Luottamus ja avoin suhtautuminen pitää juurtua toimintakulttuuriin. Sitä kautta mainitsemasi solmutkin pitkälti aukeavat.
2 years, 1 month ago by villevenalainen
Lyön mistä tahansa vetoa että kiinteänä joukkona, yhteisesti sovituin uhrauksin, yhteisesti sovituin kannustimin ja ulkomaailmalta suojattuna toimiminen tulee aina olemaan merkittävä tapa organisoida monia projekteja.
2 years, 1 month ago by gatestone
@gatestone ei siitä tarvitse lyödä vetoa. Onhan nytkin samassa ajassa vahempia tapoja toimia jotka voivat palvella tiettyjä ryhmiä. Uudet toimintamallit vain valtaavat suurimman osan tilasta tarjoamiensa hyötyjen kautta.
2 years, 1 month ago by villevenalainen
Ensin huomattiin, ettei käsityö kannata. Koneet olivat nopeampia. Nytkin tässä lähellä kone takoo Abloylle avaimia 10 000 kappaletta viikossa yötä päivää. Kone syrjäytti yksitysiyrittäjän. Sitten keksittiin, että onhan halpaa työvoimaa eli saadaan vielä halvemmalla ja paljon. Ei haittaa vaikka yhdett EM kisat pelattiin pakistanilaislapisen valmistamilla palloilla. Eli pääoma menee sinne missä sillä on paras tuotto. Se vapaa kilpailu toteutuu vain kansantalouden oppikirjoissa
2 years, 1 month ago by Jarimatti
@teroheiskanen: Pitkällä juoksulla asiaa tarkastelenkin, mutta silti suuryrityksetön maailma on utopiaa. (Dystopiaan, jossa on vain suuyrityksiä ja yrittäjän riskillä toimivia työläisiä, voin jopa uskoakin.) Tiedonhallinnan kysymykset kun eivät käytännössä ratkaise pääomakysymyksiä - varsinkaan jos taakkana on vallitsevat omistussuhteet ja perinteet. Ajatusleikkinähän tämä kun on varsin mainio ja sopiville marginaalialoille sovellettaessa jopa toimiva ja ajankohtainen. Siispä miten suurta kuvaa tässä maalataan?
2 years, 1 month ago by erkka
Lapset mieluummin käyvät töissä ja syövät/asuvat/pukeutuvat hyvin kuin leikkivät ja elävät huonommin. Köyhissä maissa rakastavien vanhempien lapset halutaan töihin. Lapset ovat tehneet töitä läpi historian, Suomessakin. On uusi ja köyhille elitistinen ajatus, etteivät lapset tee töitä. Jos lapsilta yritetään kieltää työnteko perheen tahdon vastaisesti, siitä ei tule kuin ongelmia. Ja lasten työnteko tarkoittaa yleensä lyhyempää päivää ja kevyempää työtä kuin vanhemmilla, eikä mitään dickensläistä kauhudraamaa yöllä kellarissa.
Toki voimme syytää köyhille rahaa ja viedä sinne oman elämän mallimme, mutta ei köyhyys välttämättä tarkoita onnettomuutta, ja ulkopäin on hyvin vaikea antaa almuja aiheuttamatta enemmän pahaa kuin hyvää.
Ja don't even get me started on this Kehruu-Jenny issue!
2 years, 1 month ago by gatestone
Miten muka esim. perusteollisuus voitaaisiin organisoida yhden hengen yrityksin tai edes pienyrityksin? Tai tukkukauppa? Tai vaateteollisuus? Tai finanssiala? Herätkää todellisuuteen! Miten patoja, siltoja, voimalaloita tai metroja rakennetaan pienyrityksin?
2 years, 1 month ago by gatestone
Ja miten pienyritys voittaa kuluttajatuotteiden maailmanlaajuiset brandit, hinta/laatusuhteessa?
2 years, 1 month ago by gatestone
@gatestone: ei mitenkään, mutta mitkä alat voidaan?
2 years, 1 month ago by erkka
Mikä on keskeinen ero suuryrityksen hyväksi vaikkapa tuossa sillanrakennuksessa verrattuna yritysverkostoon?
2 years, 1 month ago by villevenalainen
@erkka ja @gatestone, tässä varmaan nyt tarvitaan kohta yrityksen määritelmä mukaan keskusteluun. Itse näkisin, että erottava tekijä yrityksen ja yksinyrittäjäverkoston välillä menee jonnekin päätöksenteon ja itsenäisyyden liepeille. Yrityksessä on päätöksenteko keskitetty jonnekin kun vastaavasti yksinyrittäjäverkostossa, jokainen yksinyrittäjä tekee itse itseään koskevat päätökset ja hallitsee omaa talouttaan.
Mitä tulee pääomaan niin sitä voidaan yhteisesti sopien kasata myös yksinyrittäjäverkostossa. En siis näe, että pääomakysymykset olisivat este yksinyrittäjäverkoston toteutumiselle.
ota @ubiq tähän verkostoihmisenä kantaa, mutta jos fysiikan vinkkelistä ajatellaan, niin mallintaisin tilannetta niin, että elinkeinoelämässä organisaation koko pyrkii kohti 1 hlöä. Näen sen näin:
2 years, 1 month ago by teroheiskanen
@gatestone, voi yksinyrittäjäverkostollakin olla iso yhteinen brändi. Voi yksinyrittäjäverkosto rakentaa mitä tahansa isoa, monimutkaista tai vaativaa siinä missä suuryritys, ero on vain organisaation sisäisen järjestäytymisen haasteellisuudesta. Muurahaispesä vetää muurahaisten mittakaavassa aika isoja hankkeita, ja muurahaiset toimivat enemmän yksinyrittäjäverkostona kuin suuryrityksenä.
2 years, 1 month ago by teroheiskanen
En ole kyllä muurahaisasiantuntija (ennen kuin joku ehtii älähtää muurahaisten organisaatiosta)
2 years, 1 month ago by teroheiskanen
Onhan rakennusalallakin näitä yritysten konsortioita hankkeita toteuttamassa, vaikka ne osat nyt ei yksinyrittäjiä olekaan - niin periaatteessa voisivat olla.
2 years, 1 month ago by haloefekti
Huh! Ehtipä päivän mittaan tulla paljon vastattavaa.
Olen samaa mieltä haloefektin kanssa siitä, että yksinäinen yrittäjä on heikoilla suurten yritysten kanssa neuvoteltaessa. Olen tätä tehnyt 26 vuotta. Moni yritys olisi minut palkannut työsuhteeseen mutta ei suostunut tekemään yritykseni kanssa sopimusta samasta työstä. Mutta maailma muuttuu koko ajan paremmaksi.
Nimimerkki mokkalle totean, että olen perustanut Lasmak Tietopalvelu -verkkolehden (www.lasmak.com) vuonna 1999 tukemaan pienten yritysten toimintaa. Olemme saaneet paljon aikaan, mm. viime vuonna osakeyhtiölain uudistuksessa. Vielä on paljon tehtävää.
Marxin kirjat taisi kirjoittaa hänen ystävänsä Engels. He loivat ihanneyhteiskuntaa mutta eivät eläneet sen mukaisesti. Eivät eläneet Lenin ja Stalinkaan. Se mitä minä puhuin ihannetilanteesta, on minulle totta jo tänään.
Nimimerkki erkka totesi, että suuntaus näyttää olevan kohti yhä suurempia yrityksiä. Ennen autojakin joku kirjoitti, että hukumme hevosenlantaan, koska hevoset lisääntyvät kaupungeissa. Emme hukkuneet. Historian saatossa asiat muuttuvat ja voivat kulkea toisinaan ihan vastakkaiseen suuntaan kuin aikaisemmin.
Nokia on käyttänyt verkottumista jo pitkään, joten malli soveltuu teollisuuteenkin ja johtaa menestykseen. Valitettavasti Nokian alihankkijat eivät ole ymmärtäneet jakaa töitään alaspäin muille yrityksille, mutta ehkäpä siitä syystä ne ovat vaikeuksissa: ne ovat tehottomia. Maailmalta löytyy paljon muitakin yritysverkkojen teollisisa sovelluksia.
Jarimatti puhui teollisesta yhteiskunnasta, jossa koneet ja pääoma olivat valttia. Tietoyhteiskunnassa ihmisten osaaminen ratkaisee. Maailma muuttuu. Teolliset tuotteet voidaan valmistaa uudella tavalla. Liukuhihna jää historiaan, kuten hevonen ja aasi hävisivät traktorille maataloudessa.
Yritysverkossa pääoman kerääminen on tehokkaampaa kuin suuryrityksissä. Tosiasiahan on, että pörssi ei enää toimi yritysten rahoituskeinona. Se on vain pelikasino. Sen sijaan yritysverkossa jokainen yritys voi rahoittaa oman toimintansa, joten mitään suurta yhteiskassaa ei tarvita.
Mielestäni teroheiskanen kuvasi yritysverkkoajattelun mainiosti fysiikan termein. Avain on byrokratian keventäminen, sillä se aiheuttaa kitkaa, joka haittaa tehokkaiden verkkojen syntymistä.
Myös brändiasiasta olen teroheiskasen kanssa samaa mieltä. Otetaanpa esimerkiksi Kotipizza, jonka kaikki tuntevat. Se toimii verkottuneesti ja menestyy.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen
@kaikkijotkamiettiimitkäalatvoiverkottaa: tästä kait se tapscot on tehnyt tutkimusta: http://en.wikipedia.org/wiki/Wikinomics_(book)
2 years, 1 month ago by mokka
Verkottumista voidaan toteuttaa kaikilla toimialoilla. Tarvitaan vain innovaatiokykyä. Kun jollakin alalla joku onnistuu, muut seuraavat perässä.
Verkottuminen yleistyy, jos yrittämisen byrokratia kevenee. EU on asettanut itselleen tavoitteeksi yritysbyrokratian vähentämisen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. EU:lle tavoite on mahdoton. Ääribyrokraattinen organisaatio ei kykene vähentämään byrokratiaa.
Suomi voisi onnistua, mutta ensimmäiseksi tavoitteeksi pitäisi asettaa byrokratian keventäminen puoleen nykyisestä. Tämä ei edellytä suuria muutoksia lainsäädäntöön. Enemmän asia on kiinni tahdosta.
Olen selvittänyt tätä asiaa 1990-luvun lamasta lähtien ja tehnyt useita aloitteita. Jotakin on tapahtunut, mutta ei riittävästi. Virkamiehet ja poliitikot pelkäävät muutosta. Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka hyötyvät byrokratiasta. He vastustavat sen keventämistä vimmatusti.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen
Itse asiassa Don Tapscottin Wikinomicsissa on muikea case. Kiinalaiset moottoripyöränakkikioskit tuotekehittävät ja valmistavat kollektiivisesti moottoripyöriä. Ovat nyysineet tyystin Kiinan markkinat japanilaisjäteiltä kuten Hondalta.
Tässä tapauksessa ydin on yhteensopivissa ja -toimivissa osissa ja niiden kehittämisen ja tuotannon hajauttaminen nimenomaan pienille ketterille yrityksille.
Jos tämä tematiikka kiinnostaa, niin Wikinomicsia kannattaa vilkaista. Tapscott ottaa toiseksi esimerkiksi Boiengin kollektiivisen rakentamisen. Siinä yrityskoko on tietty hippasen suurempi, mutta samalla logiikalla.
@gatestone; Tapscottin mukaan melkein mitä vaan voidaan rakentaa hajautetusti, verkottuneesti ja pienilläkin yksiköillä.
Näen itse, että kyse on pitkälti myös sekä vakiintuneesta toimintamallista että teknologian kehityksestä satojen vuosien aikana osin tämän toimintamallin myötä. Suuruuden ekonomia on vallinnut eli on tarvittu isompia toimijoita ja tämä taas on vaikuttanut, että kehitetään ja tehdään teknologisia valintoja suuruuden ekonomiaan sopivaksi.
Nakkikioskit eivät saa ehkä vielä metroa rakennettua, mutta enemmän ajan sitä takaa, että jos * kaikki * teknologia rakennettaisiin esm modulaaristen komponenttikirjastojen logiikalla, niin maailma olisi mielenkiintoisesti toisenlainen.
Uskon että hajautettu / verkotettu toimintamalli yleistyy aivan siksi, että teknologiat alkavaat mennä liian monimutkaiseksi. Tarvitaan yhä spesifimpää osaamista ja tuotanto voidaan teknisesti pilkkoa yhä pienempiin osiin. Firmoilla ei ole yksinkertaisesti varaaa palkata n+1 asiantuntijaa vaan on järkevämpää ulkoistaa, verkottua tai käyttää crowdsourcingia.
Tämä oli mainos. Osallistumistalous-oppaassa lisää loppusyksystä. ;-)
2 years, 1 month ago by ubiq
Koko tässä keskustelussa on ihme ideologinen sävy, jonka mukaan isot yritykset ovat pahoja, pienet yhtäkkiä hyviä ja "verkottuminen" hyvää. Toistan, että on kyse vain siitä, että ihmiset toimivat kimpassa eri tavoin, eikä ole mitään syytä olettaa, että aina pitää toimia ilman hierarkioita. Jos jollain on idea ja tarmo ja pääoma, mitä ihmeen pahaa siinä on että hän päättä ja alaiset tekee? Ei kenenkään ole pakko tulla töihin. Näinhän pienyrityksetkin toimivat, silti ne yleensä lasketaan "hyvien" kirjoihin. Miksi hierarkia olisi paha jos se kasvaa? Toi on vaan järjenvastaista tunneperäsitä kaipuuta perhe/heimoyhteisöön. Sivistys on tuonut meille kehittyneempiä organisaatiomuotoja kuten modernin suuryrityksen.
2 years, 1 month ago by gatestone
@gatestone: mielestäni kyse on taloudellisesta vakaudesta. Jos esim. iso yritys kaatuu, niin tulee enemmän vahinkoa kuin jos joukko pieniä ja vahvasti verkottuneita yrityksiä kaatuu. Kyse on tavallaan itseohjautuvien järjestelmien resoluution kasvamisesta. Parvi pienyrityksiä/yhdenhengenyrityksiä toipuu sulavammin vaikeuksista. Sano jos kuulostaa oudolta niin yritän selventää käsityksiäni...
2 years, 1 month ago by ollisiren
Nimimerkki ubiq vielä epäili, ettei metroa voi rakentaa verkottuneesti. Käsittääkseni niin tehdään. Jos puhutaan metroradasta, sen rakentamiseen osallistuu suuri määrä esimerkiksi pieniä maansiirtoyrityksiä. Jos puhutaan mertrojunista, niitä voidaan rakentaa ihan samalla tavalla kuin suomalaiset telakat rakentavat laivoja. Niissähän on jo vuosikymmeniä käytetty alihankkijoita. Tunnen tällaisia yhden hengen laivanrakentajia.
Nimimerkki gatestone ihmetteli sävyä, että isot yriytkset ovat pahoja ja pienet yritykset hyviä. Näinhän juuri on. Ahneuden markkinat ovat vallanneet isot yritykset. Ne kumartavat pörssipelureille ja pyllistävät asiakkaille. Pienet yritykset sen sijaan kumartavat asiakkailleen.
Kun isossa yrityksessä pomo päättää ja alaiset tekevät, tämä on tehotonta. Työntekijät eivät ole motivoituneita muuhun kuin sovittujen tehtävien suorittamiseen palkkansa vastineeksi. Yrittäjät ovat motivoituneita palvelemaan asiakkaitaan ja ylittämään odotukset säilyttääkseen luottamuksen, jonka varaan he voivat rakentaa tulevaisuutensa.
Vanhanaikaisissa heimoyhteisöissä ja vähän myöhemmissä tehdasyhteisöissä vain yksi käytti aivojaan ja muut lihaksiaan. Pienyritysten muodostama verkkoyhteisö on sivistynyt yhteisö. Siinä kaikki käyttävät sekä aivojaan että lihaksiaan. Sadat aivot pystyvät parempiin suorituksiin kuin yhdet aivot.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen
Olen ollisirenin kanssa samaa mieltä. Olemme monesti nähneet, miten käy pienen paikkakunnan, kun sen iso tehdas lopettaa (Imatra, Valkeakoski, Voikkaa jne.).
Poliitikkojen pitäisi ymmärtää pienyritysten merkitys. Kun nykyisin he puhuvat kasvuyrityksistä, jotka työllistävät joka vuosi 20 prosenttia lisää, he unohtavat, paljonko kasvua tulee alkavalle yritykselle, jossa yrittäjä työllistää itsensä. Todelliseen kasvuun ja hyvinvointiin päästään sillä, että mahdollisimman moni ihminen perustaa oman yrityksen. Yhteiskunnasta tulee joustava, sillä nämä pienyritykset uivat kuten kalaparvi: esteen ohi molemmin puolin. Suuryritys ajaa päin estettä.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen
mutta tulevaisuuden uuden työn utopia vaatii kirjanpidon, verotuksen ja yrityksen muodollisen pyörittämisen reipasta yksinkertaistamista. Ehkä tulevaisuudessa käytössä on mint.com:in kehittyneempi versio joka sitoo yhteen käyttöliittymään pankin, laskutuksen, kirjanpidon, verotuksen ja yleisen rahavirtojen automaation...
2 years, 1 month ago by ollisiren
@LassiMakinen; kuriositeettina: @gatestone epäili, itse en, mutta totesin että ehkä @gatestonen epäilemää * metroa * ei voida * vielä * rakentaa. Mutta tässäkin on pitkälti kyse siitä, miten nyky-metro ratoineen ja järjestelmineen on teknisesti toteutettu. Sen voisi tehdä toisinkin.
2 years, 1 month ago by ubiq
muistelen, että muutama vuosi sitten kohistiin julkisten rakennusten kattojen taipumuksesta myöntyä vetovoimalle. syitä näihin romahduksiin haettiin projektiin osallistuneiden rakennusyrittäjien rankasta kilpailutuksesta ja kokonaisvastuun puuttumisesta. verkostomallin heikkous?
2 years, 1 month ago by JuhaK
Itse asiassa suurin syy, joka ajaa kenotekoiseen alihankintaan, pätkätyöhön ja mukayrittäjyyteen on tietenkin vero- ja työlainsääädäntö, joka pakottaa "työnantajan" tekemään kaikkea ikävää, josta "ostaja" on täysin vapaa. Vapauden oloissa keinotekoista alihankintaa olisi paljon vähemmän.
2 years, 1 month ago by gatestone
@JuhaK en usko että ongelmasta voi suoraan syyttää verkostomallia, mutta heikkoa vuorovaikutusta todennäköisesti. Eri osakonaisuuksien rakentajien tulisi olla tiivissä vuorovaikutuksessa keskenään, jotta saadaan kestävä lopputulos. Tätä on hyödyntänyt mm. Ferrari jonka kärry on formulakisoissa ainakin Schumacherin aikoina kestänyt varsin mainioisti. Siellä perusratkaisu oli suunnitella auton eri komponentin samanaikaisesti, jolloin tiimien oli pakko olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
2 years, 1 month ago by villevenalainen
Sorry ubiq. Luin epätarkasti.
JuhaK:lle totean, että verkostomallissakin on tilaajaa vastassa joku vastuullinen sopimuskumppani tai useita sopimuskumppaneita. Ei siinä mitään ongelmaa ole.
Verkko tuottaa parempia tuotteita kuin keskitetysti johdettu organisaatio silloin, kun kysymyksessä ovat monimutkaiset tuotteet, kuten esimerkiksi kattorakenteet. Tämä paremmuus johtuu siitä, että verkossa käytetään kaikkia aivoja tehokkaasti.
Jos tämä ei toimisi, Nokia ei tahkoaisi rahaa. Sehän on koko mobiiliaikansa toiminut verkottuneesti.
Maailmassa on paljon esimerkkejä menestyksekkäästä verkottuneesta yritystoiminnasta. Nyt on vain astuttava askel eteenpäin. Verkottumisessa voidaan mennä ihmisen tasolle asti. Työnantajien ja työntekijöiden väliset työsuhteet muuttuvat yritysten välisiksi yhteistyösuhteiksi.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen
@lassemakinen: vaikutat hieman siltä, että uskot "verkostoihin" aika vankasti, vähän liian vankasti. Veikkanpa, että vaikka näyttäisin sinulle minkä tahansa tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen jossa olisi mitkä tahansa faktat, niin tulkitsisit ne verkostomallin kannalta positiivisena tai ainakin väistäisit kritiikin jotenkin. Se on vähän kuin fanatismin määritelmä, että ei ole mitään kuviteltavissa olevaa faktaa, joka saisi fanaatikon muuttamaan mieltään...
2 years, 1 month ago by gatestone
Tutkimuslaitokset tutkivat menneisyyttä ja nykytilaa. Tutkimuksissa ei yleensä saada esille juuri mitään merkittävää tulevaisuudesta. Hiljaiset signaalit ovat luovien ihmisten päässä. Taiteilijat ovat tällaisia mutta myös monet muut ihmiset, jotka vain vaivautuvat käyttämään mielikuvitustaan.
Verkostoituminen on minulle ollut arkitodellisuutta jo vuodesta 1988 lähtien, jolloin tätä sanaa ei vielä käytetty. Kysymys ei ole siis minkäänlaisesta uskosta tai luulosta vaan käytännön kokemuksesta.
En ole fanaatikko, joksi gatestone minua herjasi. Näen asiat vain eri näkökulmasta. Ainahan on ollut ihmisiä, jotka uskaltavat katsoa, mitä nurkan takana on. Maapallokaan ei enää ole litteä. Nimimerkki gatestone saa olla omaa mieltänsä asiasta, sillä erilaiset mielipiteet ovat maailman rikkautta. Aikahan tämänkin asian todistaa.
2 years, 1 month ago by LassiMakinen