"This instrument can teach, it can illuminate; yes, and it can even inspire. But it can do so only to the extent that humans are determined to use it to those ends. Otherwise it is merely wires and lights in a box. There is a great and perhaps decisive battle to be fought against ignorance, intolerance and indifference. This weapon of television could be useful."
Joku jenkkinetworkin pomo oli kommentoinut BBC:n pääjehulle ulkomaan uutisoinnin olevan "complex, disspiriting, expensive, dangerous to make, not liked by audiences".
Jenkkinetworkien yleisöt kovassa laskussa: 1980 iltauutisilla 52 miljoonaa katsojaa, 2006 enää 26 miljoonaa. Haastajina uudet networkit ja kaapelikanavat, mutta eipä niilläkään hillittömän kovaa mene.
Mainostajat tykkää netistä enemmän kuin telkkarista, etenkin koska nuoriso ei enää kato töllöä.
Networkit on isojen yhtiöiden osia, eli niiden pitää tuottaa voittoa ihan niin kuin minkä tahansa muunkin bisneksen.
Miksi tämä tapahtuu USAssa mutta ei Briteissä? Sielläkin yleisöt pienenee ja toimittajien määrää vähennetään, mutta samanlaista paniikkia ei vielä ole. Barnettin oma tutkimus jokunen vuosi sitten päätyi toteamaan, että tabloidisaatiota on jonkun verran näkyvissä, mutta ei merkittävissä määrin.
Jeremy Paxmanin puhe viime vuonna: "We know what the dangers are. Left to its itself, the medium will achieve its potential to be no more than a giant electronic circus or freak-show. We know how bad it can get, whether it's the Russian station which has its newsreaders read the news while performing a striptease, or the Brazilian audience show with its Deformity of the Week feature. In Britain, for the first several decades of its life, television has been something better than that."
Jenkkein selityksiä: Senaatti totesi että "First Amendment blocks any attempt to timprove quality" ja kulutajajärjestö että oikeusistumet tulkitsee sananvapautta firmojen näkökulmasta eikä yleisen hyödyn.
Briteissä sen sijaan lisätty sääntelyä. BBC:n kilpailijoiksi tulleet kaupalliset kanavat velvoitettu tuottamaan uutisia ja niiden uutislähetyksistä tuli myös suosittuja. Channel 4:n eka johtaja totesi, että niiden uutiset tehdään laatulehtien hengessä: 'We did not want stories of individual crime,’ Isaacs has written, ‘or of minor natural disaster. We did not want coverage of the daily diaries of the Royal Family. Channel 4 News would deal with politics and the economy. It would bring coverage of the City, and of industry. It was to report the developments in science and technology, and in the arts. It was to cover the politics of other countries and to supplement that reporting with the output and insights of foreign television news programmes.’
Keskustelua jenkkimediafirmojen tuotto-odotuksista: se tosiaan on 25 pinnan tienoilla, koska siellä on perinteisesti odotettu sellaisia voittoja mediafirmoilta. Britit olivat kysyneet tilaisuudessa X amerikkalaisilta, että miksei niille riittäisi vaikka 15 pinnaa.
Barnett: about 1980-luvulle asti uutisorganisaatiot oli suojattuja, siis bisnesmielessä. Ei ehkä haluttu tappioita, mutta kuitenkin omistajien/emoyhtiön suhtautuminen oli erilainen.
Fairness Doctrinen purkaminen Yhdysvalloissa 1980-luvulla salli 24 hour news networkien synnyn, vaikka "eihän ne mitään uutisia ole – ihmiset vaan menee sinne höpöttämään".
Bernard Manin (1997) läntisten edustuksellisten demokratioiden kolme kehitysvaihetta: varhainen parlamentaarinen demokratia, puoluevetoinen demokratia, yleisödemokratia. Tämä siis kontekstina sille, että miten erotellaan viestinnän vaikutus yhteiskunnan muusta kehityksestä.
Puolueiden ote lipsunut. Kansalaiset eivät enää jaettavissa luokkiin entiseen tapaan, puolueiden juuret yhteiskunnassa pinnallisemmat kuin ennen. Nämä kytkeytyvät politiikan henkilöistymiseen. Se ei ole joukkoviestimien syytä (ainakaan kokonaan): jengi sitoutuu politiikkaan ihmisten, ei puolueiden kautta. Avainkysymyksenä usein "kuinka paljon voin luottaa poliitikkoon X?"
Puhuu ihmisten mediankäytöstä. Telkkari keskeinen viestin vähän koulutetuilla, paljon koulutetuilla sanomalehdillä vahvempi rooli. Väite: polarisaatio tulee vähitellen kasvamaan. "Sanomalehdestä tulee yhteiskunnallisen distinktion kuvaaja."
Ajanviesteaineiston osuus päivälehtien palstatilasta 1992–2004 kasvanut noin 10 prosentista 20 prosenttiin. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa julkisen keskustelun asialistaan?
tavanomaisten ja monimutkaisten asioiden raportointi vähenee
yllättävien asioiden uutisointi lisääntyy
poliittinen argumentaatio tabloidisoituu
poliitikkojen julkisuuspolitiikka muuttuu, tulee soundbite-kisailua
Kansalaisten politiikkatietämys (ei se äskettäin uutisoitu tutkimus): heti vaalien jälkeen kohtalaisen hyvä tietämys käytännön asioista (ministerit, vaalien voittajapuolueet) mutta abstraktimpien asioiden suhteen ei olla enää oikein kartalla.
Vuonna 1991 porukka ei hajaantunut politiikkatiedoissaan yhtä paljon koulutuksen suhteen kuin nyt. Paloheimo: voisiko viestinnän viihteellistyminen olla syynä?
Eli: Ne joilla on hyvät tiedot politiikasta, käyttää eri viestimiä kuin ne, joilla on huonot tiedot.
Päätoimittaja Ruokanen kommentoi Iltsun tissiuutisoinnin kritisointia: meillä ollut satoja uutisia talouskriisistä. Ei poista sitä, että viihdeuutisten sijoittelu etusivulla voi olla hyvinkin näkyvää. Lähinnä välitetään viihdettä, ei tuoteta sitä.
Lehtien lukijoiden sosioekonominen status aika homogeeninen, netissä heteroa. Tyypillinen nettikäyttäjä on on 30-vuotias nainen.
Kansalaisten kiinnostus politiikkaan vähentynyt: "Tää on kerta kaikkiaan myytti, joka kulkee viestimissä vuodesta toisiin. Kiinnostus ei ole vähentynyt, mutta osallistuminen suuntautuu eri tavalla."
Veera Luoma-aho, "samanlainen pätkätöitä tekevä toimittaja", kysyy: termin määrittely puuttui – eli mitäs se viihteellistyminen oikein on? Muuten keskustelu menee jeesusteluksi.
Onko narratiivien lisääntyminen uutisissa viihteellistymistä? Onko uutiskriteerien muuttuminen viihteellistymistä?
Paloheimo vastaa viihteellistymisen määrittelyyn: Juttujen paketoiminen tiiviimpään muotoon. Esitetään asioita, jotka hätkähdyttää. Normaalin kehityksen raportoiminen jää pois telkkarista, vähän myös lehdistä, netti tosin kertoo sen. Tv ja radio ottaa uudenlaista muotoa.
Argumenttina on, että kaupalliset kanavat ei tuota tämmöstä ohjelmaa, koska se on liian kallis. Sen sijaan ne tekee visailuita ja talkkareita, joita pidetään yleensä kulttuurisesti aika arvottomina ja lisäksi vielä haitallisina, koska ne vie yleisön huomion vakavilta asioita.
Perinteinen legitimaatio: yleisradioilla pitää olla montaa eri genreä ja niiden pitää toteuttaa julkisen palvelun tehtävää. Viihdeohjelmat on tärkeä väline kisassa kaupallisten kanavien kanssa.
Damned if you do, damned if you don't: julkisen palvelun kanavat tekee viihteen liian huonosti, jolloin jengi karkaa kaupallisille kanaville – tai sitten ne tekee sen liian hyvin, jolloin jengi ei tajua eroa yleisradioiden ja kaupallisten kanavien välillä.
Julkisen palvelun kanavat painottuu tasa-arvoiseen, kaupalliset kanavat elitistiseen (koska niiden pitää saada jotenkin katsojia julkisilta kanavilta).
Elitist values: Survivor, Big Brother, Top Model
Egalitarian values: Friends For Life, The Big School Class Reunion, My True Self, Pull the Plug, Strictly Come Dancing, Don't Forget Your Toothbrush
Tulevaisuuden haasteet: mistä ja miten hoidetaan rahoitus? Monella tapaa ongelma onkin ympäröivä kulttuuri, kun jengi ei tahdo maksaa luvista lisää eikä poliitikotkaan oikein ole innostuneita siitä. Ohjelmissa ei siis vikaa itsessään.
Kaupallinen uutistoiminta on ollut Suomessa mahdollista 27 vuotta. Sitä ennen asiaa vastustettiin sananvapaudellisista syistä. "Sitten itse asiaan."
Mitä on viihde? Mikä on viihteen ja taiteen raja? Ei se hirveän selkeää ole. "Taka-ajatukseni on tietenkin, että jos voidaan sanoa sitä taiteeksi, se on heti legitimoitua." Jos Yle näyttää viihdettä 4 ihmiselle, se ei mene läpi.
Viihde on stigmatisoitua, monesti ajatellaan että kaikki viihde on törkyä ("syödään munia nenän kautta"). Mutta onhan muutakin. Euroviisut on varmasti viihdettä, mutta entä kun siellä esitetään kaunis laulu?
Julkisen palvelun määritelmä sen sijaan on kirjattu ylös. Hartausohjelmien tarjoaminen ei liene viihdettä, eikä viranomaistiedon välittäminen poikkeusoloissa. Mutta muiden kohtien voisi katsoa ainakin liippaavan sitä.
Pitääkö viihteellä olla muita tehtäviä kuin viihdyttää?
Miten Iltsussa käsitellään Ylen viihdettä? Aika paljon raportoidaan, mutta ei juurikaan kritiikkejä kirjoiteta.
Ei meidän kannata positiivisia kritiikkejä kirjoittaa, se näkyy kun kirjoitetaan sivukaupalla viihde-osiossa ohjelmasta. Negatiivinen taas on sitä kun kriitikko laskeutuu norsunluutornista.
On helpompi rajata pois asioita, jotka ei sovi julkiseen palveluun.
Onhan se oman henkilöstönkin kannalta tärkeää, että tehdään edes välillä yleisöön uppoavaa ohjelmaa. Ettei tule ihan torspo olo. Saattaa vaikuttaa myös kanavan muiden ohjelmien katsottavuuteen.
Me kun maksetaan tv-maksu, niin ollaan kaikki hurjasti viisaampia kuin kukaan Ylen väestä. Sama homma muuten iltapäivälehtien puolella: maassa on 5,2 miljoonaa tyyppiä, jotka tietää siitä lehdenteosta enemmän kuin päätoimittaja
Jos suositaan kotimaista tuotantoa. Tehdään sellaista, joka on omiaan edistämään kansan henkistä kehitystä, "edes vähän kilvoitellaan siellä henkisellä puolella", niin se on fantastinen juttu.
Mitä pitäisi olla?
kotimaista tuotantoa: sketsejä, musiikkia, kuunnelmia, draamaa ja kaikkea kallista, mikä näyttää hyvältä Hesarissa
laadukasta ulkomaista: kannattako huutokauppa? onko hinnalla pelaaminen vain kaupallisten oikeus?
saksalaisia rikossarjoja: yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
Neljä esimerkkiä 22 vuoden ajalta siitä, miten yleisön jonkun osan mielestä Yle on toiminut moitittavalla tavalla tekemällä uutisista viihdettä. Tosin aina iso osa yleisöstä on ollut sitä mieltä, että onnistuttiin.
Dingon hajoaminen (kaikki tiesi bändin), Tarja Turusen potkut (okei, uutisarvo jo vähän siinä ja siinä, koska kaikki ei ehkä tiedä bändiä), Tex Willer 60 vuotta (uutisoitiin tutkielma), Ahtisaaren reaktioita Nobelin saatuaan (erilainen esitystapa kuin mihin on totuttu)
Yle julkaisee uutisia niiden "yhteiskunnallisen merkittävyyden ja kiinnostavuuden perusteella". Kemppainen yrittänyt painottaa kiinnostavuuden merkitystä uutiskriteerinä. Kiinnostavuus != viihteellisyys.
Asioista pitää kertoa kiinnostavasti, koska muuten uutisella ei tuppaa olemaan merkitystä.
Viihteestä voidaan uutisoida. "Jos joku asia on keskustelun väärttiä päivästä toiseen, niin ainakin jostain näkökulmasta sen on oltava tärkeää."
Ylen uutisissa ei tehdä viihdettä. "Jos joku viihtyy Ylen uutisten parissa, niin ei se ole mikään tuomittava asia." Online-aika muuttanut suhtautumista. Esim. tila on rajaton (tai ainakin suurempi).
Ei julkaista aineistoa, jonka tarkoitus on nolata.
Pidättyväistä rikosuutisointia, etenkin väkivaltarikosten suhteen. Ottaa asian esille, koska kytketään usein viihteellistymiseen, mikä on Kemppaisen mielestä outo yhdistelmä. Varjellaan uhrien ja omaisten asemaa.
Joku vuosi sitten vielä: jos oli jotain hauskaa lähetyksessä, pidettiin itsestäänselvyytenä ettei se voi olla merkittävää. Myös oma jengi pohtii joskus, että oliko aihe esitetty liian viihteellisesti. Ei liene huolista suurin.
Kysymys: Iltsu kääntyi piiru asiajournalismin suuntaan, miten se on purrut?
Vastaus: Uutisten määrä ja kirjo on laventunut. Menty lähelle ihmistä ja se näkyy verkon lukijaluvuissa. Broadsheetit tulleet meidän tonteille aiheiden suhteen, pitää etsiä uusia aiheita.
Lisävastaus HBO-asiaan (Barnett): hankinta voidaan varmaan legitimoida sillä, että tommoset ohjelmat uppoaa tärkeään kohdeyleisöön eli nuorisoon.
Bruun jatkaa: Osa ongelmaa on se, että pienessä maassa ei voida olla täysin omavaraisia ohjelmien suhteen, vaan on pakko ostaa kamaa ulkomailta. Sitten tulee kyse siitä, että mitä ostetaan.
Kemppainen: Uskon kilpailun parantavaan vaikutukseen. Tapaukset HBO ja urheilutapahtumien lähetysoikeudet, niiden hinnat niin korkealla että tuntuu että kaikki kilpailee itsensä hengiltä.
Ruokanen: Urheilu onkin hyvä pointti. Mites jos Yle ostaisi formulat ja skippaisi sitten yleisurheilun? Pirunko väliä sillä: rahat menee ulkopuolisille kapitalisteille kuitenkin.
Sitten puhutaan urheilusta, että onko se viihdettä vai mitä.
Barnett: brittinäkökulmani on, että se on tuote ja vieläpä tuote, johon Murdochin imperiumi paljolti perustuu. Mitkä lajit on kansallisesti niin tärkeitä, että ne pitää näyttää ilmaiseksi julkisen palvelun kanavilla?
Bruun: voihan urheilun sanoa olevan kulttuuria, mutta hinnoittelu & oikeudet on myös tärkeä asia siinä.
Kiitos rapoamisesta, @dst. Itse olen pohtinut, miten uutisoinnin nopeutuminen ja viihteellistyminen vaikuttaa uutisten laatuun ja luotettavuuteen (yleisesti).
Ulkoistamisen vaikutukset, eli kun ostetaan ohjelmia ulkopuolisilta firmoilta jotka tekee kaupallisille ja julkisen palvelun kanaville, niin mikä on vaikutus?
Bruun: ainakin tuotantoyhtiöissä ollaan hyvin tietoisia siitä, mikä on minkäkin kanavan profiili ja kohdeyleisö.
Ruokanen: Kollegan tarina edellisen laman hänniltä. Trendi-lehti pukkasi aina vaan enemmän luksusta sivuilleen ja levikki kasvoi, koska ihmiset tahtoivat eskapismia.
Barnett: briteissä tv-uutisten katsojaluvut kasvaneet, koska halutaan tietää mitä on tapahtunut ja että asia selitetään. Mitä tämä tarkoittaa eläkkeeni kannalta, työpaikkani kannalta? Avainsanana toimittajille accessibility: asioista pitää siis tehdä ymmärrettäviä.
Paloheimo: Hankala ennustaa 10 vuoden päähän, kun muutokset voi olla niin äkkinäisiä. Lisääntyvä polarisaatio kansalaisten politiikkataidoissa.
Bruun: nykyisen hallituksen kulttuuripolitiikka ainakin huolettaa, kun se on niin passiivista. Toinen tv-kanavista on voinut hyvinkin hävityä 10 vuoden päästä. Telkkarin merkitys on ainakin laskemassa.
Barnett: ei kymmenessä vuodessa ihan kauheasti maailma muutu. Aina yliarvioidaan lyhyen tähtäimen muutokset ja aliarvioidaan pitkän tähtäimen muutokset. Luultavasti telkku on vieläkin tärkeä mutta lehtien määrä vähenee, koska niiden rahavirrat kuihtuu hitaasti.
Kemppainen: online on 10 vuoden päästä merkittävämpi uutisväline. Olen jossain määrin skeptinen, eli ehkä se ei sittenkään ole silloin niin merkittävä kuin nyt ajatellaan. Uskon & toivon television säilyvän merkittävänä uutisvälineenä, koska sen katsomisen perinne on niin vahva (tuli kuva sitten antennista tahi bittiverkon kautta). Parhaiten menestyy radio, yllättää tällä hetkellä koko ajan menestyksellään. Paperille painetut lehdet ottaa osumaa.
Ruokanen: voiko viihteellistyminen jatkua, kun en tiedä että onko sitä edes tapahtunutkaan. Yritetään tehdä asioita kiinnostaviksi ja ymmärrettäviksi ja se on eri asia. Tavoittavuus on valtava, kun jotain isoa tapahtuu, niin jengi haluaa tietoa älyttömästi. Kilpailu kovenee, eli kun koulutustaso kohoaa, niin täytyy tehdä parempaa kamaa. Liikkuva kuva ja still-kuva ovat olemassa 10 vuoden päästä ihan kuin nytkin, jakelutiet on ehkä vähän muuttunut, mutta olennainen asia eli sisältö on samanlaista. Tai siis sen pitää olla parempaa, että se kelpaa.
Tuntuu, että on tavallaan helpompi eli nopsempi naputtaa muistiin melkein kaikki kuin alkaa editoimaan jo tuossa vaiheessa. Noihan on pohjimmiltaan vain julkisia muistiinpanoja.
104 comments so far
Uutisten muutos Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Professori Steven Barnett, Westminsterin yliopisto.
1 year, 1 month ago by dst
Kirjoittaa kirjaa tv-uutisista. Tänään on tasan 50 vuotta siitä, kun Edward R. Murrow piti puheen RTDNA Conventionissa.
1 year, 1 month ago by dst
"This instrument can teach, it can illuminate; yes, and it can even inspire. But it can do so only to the extent that humans are determined to use it to those ends. Otherwise it is merely wires and lights in a box. There is a great and perhaps decisive battle to be fought against ignorance, intolerance and indifference. This weapon of television could be useful."
1 year, 1 month ago by dst
Barnett: Yhdysvaltain televisio on epäonnistunut journalistissa tehtävässään, Briteissä ei (vielä).
1 year, 1 month ago by dst
Leonard Downie Jnr:n arvio jenkkitelsun rappiokierteestä: Vähemmän yleisöä -> uutisista tuottoisampia -> kustannuksia leikattiin & viihdearvoa lisättiin.
1 year, 1 month ago by dst
Joku jenkkinetworkin pomo oli kommentoinut BBC:n pääjehulle ulkomaan uutisoinnin olevan "complex, disspiriting, expensive, dangerous to make, not liked by audiences".
1 year, 1 month ago by dst
Toimittajiin kohdistuu kova paine "unohtaa journalistiset vaistonsa", mutta aina välillä joku kapinoi. Esim: Mika Brezezinski heittää Paris Hilton -jutun menemään
1 year, 1 month ago by dst
Jenkkinetworkien yleisöt kovassa laskussa: 1980 iltauutisilla 52 miljoonaa katsojaa, 2006 enää 26 miljoonaa. Haastajina uudet networkit ja kaapelikanavat, mutta eipä niilläkään hillittömän kovaa mene.
Mainostajat tykkää netistä enemmän kuin telkkarista, etenkin koska nuoriso ei enää kato töllöä.
Networkit on isojen yhtiöiden osia, eli niiden pitää tuottaa voittoa ihan niin kuin minkä tahansa muunkin bisneksen.
1 year, 1 month ago by dst
Miksi tämä tapahtuu USAssa mutta ei Briteissä? Sielläkin yleisöt pienenee ja toimittajien määrää vähennetään, mutta samanlaista paniikkia ei vielä ole. Barnettin oma tutkimus jokunen vuosi sitten päätyi toteamaan, että tabloidisaatiota on jonkun verran näkyvissä, mutta ei merkittävissä määrin.
1 year, 1 month ago by dst
Jeremy Paxmanin puhe viime vuonna: "We know what the dangers are. Left to its itself, the medium will achieve its potential to be no more than a giant electronic circus or freak-show. We know how bad it can get, whether it's the Russian station which has its newsreaders read the news while performing a striptease, or the Brazilian audience show with its Deformity of the Week feature. In Britain, for the first several decades of its life, television has been something better than that."
1 year, 1 month ago by dst
Analyysi syistä: Britanniassa valtiovalta tullut väliin, Jenkeissä ei. Siellä vähennetty 1980–90-luvuilla FCC:n säätelyvaltaa merkittävästi.
1 year, 1 month ago by dst
Jenkkein selityksiä: Senaatti totesi että "First Amendment blocks any attempt to timprove quality" ja kulutajajärjestö että oikeusistumet tulkitsee sananvapautta firmojen näkökulmasta eikä yleisen hyödyn.
1 year, 1 month ago by dst
(Kiitos raportista. Illalla luen. :)
1 year, 1 month ago by Suviko
Briteissä sen sijaan lisätty sääntelyä. BBC:n kilpailijoiksi tulleet kaupalliset kanavat velvoitettu tuottamaan uutisia ja niiden uutislähetyksistä tuli myös suosittuja. Channel 4:n eka johtaja totesi, että niiden uutiset tehdään laatulehtien hengessä: 'We did not want stories of individual crime,’ Isaacs has written, ‘or of minor natural disaster. We did not want coverage of the daily diaries of the Royal Family. Channel 4 News would deal with politics and the economy. It would bring coverage of the City, and of industry. It was to report the developments in science and technology, and in the arts. It was to cover the politics of other countries and to supplement that reporting with the output and insights of foreign television news programmes.’
1 year, 1 month ago by dst
"So: I'm arguing we've got it right for about 50 years, but can it continue?"
1 year, 1 month ago by dst
Briteissä kaupallisten kanavien tulot laskemassa, kun analogilähetykset loppuu (?). C4 tarvitsee julkista tukea ensimmäistä kertaa historiassaan.
1 year, 1 month ago by dst
Barnett: on tietty googlet ja kansalaisjournalismit, mutta ne eivät pärjää koulutetuille asiantuntijajournalisteille.
1 year, 1 month ago by dst
Keskustelua jenkkimediafirmojen tuotto-odotuksista: se tosiaan on 25 pinnan tienoilla, koska siellä on perinteisesti odotettu sellaisia voittoja mediafirmoilta. Britit olivat kysyneet tilaisuudessa X amerikkalaisilta, että miksei niille riittäisi vaikka 15 pinnaa.
1 year, 1 month ago by dst
Barnett: about 1980-luvulle asti uutisorganisaatiot oli suojattuja, siis bisnesmielessä. Ei ehkä haluttu tappioita, mutta kuitenkin omistajien/emoyhtiön suhtautuminen oli erilainen.
1 year, 1 month ago by dst
Fairness Doctrinen purkaminen Yhdysvalloissa 1980-luvulla salli 24 hour news networkien synnyn, vaikka "eihän ne mitään uutisia ole – ihmiset vaan menee sinne höpöttämään".
1 year, 1 month ago by dst
Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa politiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan? Professori Heikki Paloheimo, TaY
1 year, 1 month ago by dst
(Joukko)viestinnän vaikutusten mittaaminen on aika hankalaa, mutta pannaan pöytään viisi teesiä:
1 year, 1 month ago by dst
Paloheimo: tutkin politiikkaa, en viestintää, joten arvostan palautetta.
1 year, 1 month ago by dst
Bernard Manin (1997) läntisten edustuksellisten demokratioiden kolme kehitysvaihetta: varhainen parlamentaarinen demokratia, puoluevetoinen demokratia, yleisödemokratia. Tämä siis kontekstina sille, että miten erotellaan viestinnän vaikutus yhteiskunnan muusta kehityksestä.
1 year, 1 month ago by dst
Puolueiden ote lipsunut. Kansalaiset eivät enää jaettavissa luokkiin entiseen tapaan, puolueiden juuret yhteiskunnassa pinnallisemmat kuin ennen. Nämä kytkeytyvät politiikan henkilöistymiseen. Se ei ole joukkoviestimien syytä (ainakaan kokonaan): jengi sitoutuu politiikkaan ihmisten, ei puolueiden kautta. Avainkysymyksenä usein "kuinka paljon voin luottaa poliitikkoon X?"
1 year, 1 month ago by dst
Puhuu ihmisten mediankäytöstä. Telkkari keskeinen viestin vähän koulutetuilla, paljon koulutetuilla sanomalehdillä vahvempi rooli. Väite: polarisaatio tulee vähitellen kasvamaan. "Sanomalehdestä tulee yhteiskunnallisen distinktion kuvaaja."
1 year, 1 month ago by dst
Ajanviesteaineiston osuus päivälehtien palstatilasta 1992–2004 kasvanut noin 10 prosentista 20 prosenttiin. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa julkisen keskustelun asialistaan?
1 year, 1 month ago by dst
Viihteellistymisen vaikutus poliittisen päätöksenteon asialistaan?
1 year, 1 month ago by dst
Viihteellistymisen vaikutus poliittiseen lukutaitoon? Esimerkkiviite: Henry Milner (2002): Civic Literacy. How Informed Citizens Make Democracy Work.
1 year, 1 month ago by dst
Kansalaisten politiikkatietämys (ei se äskettäin uutisoitu tutkimus): heti vaalien jälkeen kohtalaisen hyvä tietämys käytännön asioista (ministerit, vaalien voittajapuolueet) mutta abstraktimpien asioiden suhteen ei olla enää oikein kartalla.
1 year, 1 month ago by dst
Vuonna 1991 porukka ei hajaantunut politiikkatiedoissaan yhtä paljon koulutuksen suhteen kuin nyt. Paloheimo: voisiko viestinnän viihteellistyminen olla syynä?
Eli: Ne joilla on hyvät tiedot politiikasta, käyttää eri viestimiä kuin ne, joilla on huonot tiedot.
1 year, 1 month ago by dst
Perusteluja: mitä viestimiä seurasivat ne joilla oli hyvät tiedot politiikasta vs ne jotka piti politiikkaa monimutkaisena?
Tvn viihdeohjelmat: hyvät tiedot 42%, monimutkaista 75% Radio-ohjelmat: hyvät tiedot 42%, monimutkaista 78%
1 year, 1 month ago by dst
Muna-kana-tilanne: Ne joilla on hyvät tiedot politiikasta, seuraa tietointensiivisiä medioita.
Toisin sanoen: vaalikone ei tee kenestäkään politiikan asiantuntijaa, vaan politiikan asiantuntijat käyttää vaalikoneita.
1 year, 1 month ago by dst
Edellisestä totesi myös, että "netin seuraajat ovat väkeä, jotka tietävät yleensä paljon."
1 year, 1 month ago by dst
Päätoimittaja Ruokanen kommentoi Iltsun tissiuutisoinnin kritisointia: meillä ollut satoja uutisia talouskriisistä. Ei poista sitä, että viihdeuutisten sijoittelu etusivulla voi olla hyvinkin näkyvää. Lähinnä välitetään viihdettä, ei tuoteta sitä.
Lehtien lukijoiden sosioekonominen status aika homogeeninen, netissä heteroa. Tyypillinen nettikäyttäjä on on 30-vuotias nainen.
(Vastasiko tää nyt jotain johonkin?)
1 year, 1 month ago by dst
Tutkimuksen kysymys: Poliitikot eivät välitä tavallisten ihmisten mielipiteistä
Toisin sanoen telkkariviihdettä katsovien ja radiota kuuntelevien mielestä poliitikot on lieroja, nettijuttujen lukijoiden mielestä ei.
Hämmentävää, että radio on tuossa yhtenä mötikkänä.
1 year, 1 month ago by dst
(Ylläolevat prosentit kertoo siis, että miten moni välinettä X seuranneista oli sitä mieltä, että poliitikot eivät välitä kansalaisten mielipiteistä.)
1 year, 1 month ago by dst
Kansalaisten kiinnostus politiikkaan vähentynyt: "Tää on kerta kaikkiaan myytti, joka kulkee viestimissä vuodesta toisiin. Kiinnostus ei ole vähentynyt, mutta osallistuminen suuntautuu eri tavalla."
1 year, 1 month ago by dst
Viestinnän viihteellistyminen heikentää konventionaalista poliittista osallistumista. Yhteys tv-riippuvuuden ja äänestysaktiivisuuden välillä.
1 year, 1 month ago by dst
Sanomalehtien runsas lukeminen ja äänestysaktiivisuus korreloi. Radion seuraamisessa ei yhtä vahvaa yhteyttä, tvn seuraamisessa on u-käyrä.
1 year, 1 month ago by dst
Veera Luoma-aho, "samanlainen pätkätöitä tekevä toimittaja", kysyy: termin määrittely puuttui – eli mitäs se viihteellistyminen oikein on? Muuten keskustelu menee jeesusteluksi.
Onko narratiivien lisääntyminen uutisissa viihteellistymistä? Onko uutiskriteerien muuttuminen viihteellistymistä?
1 year, 1 month ago by dst
Paloheimo vastaa viihteellistymisen määrittelyyn: Juttujen paketoiminen tiiviimpään muotoon. Esitetään asioita, jotka hätkähdyttää. Normaalin kehityksen raportoiminen jää pois telkkarista, vähän myös lehdistä, netti tosin kertoo sen. Tv ja radio ottaa uudenlaista muotoa.
1 year, 1 month ago by dst
Yleisökysymys: mikä se netinkäyttäjä on, kun nehän surfaa pornoa ja luuhaa MySpacessa?
Vastaus: tässä yhteydessä puhuttiin vaalien seuraamisesta netissä.
1 year, 1 month ago by dst
Kysymys: viestimien käytön ja politiikan tietoisuuden välillä kausaliteetti vai korrelaatio?
Vastaus: lähinnä kierre – vahvistaa efektiä suuntaan tai toiseen, mutta ei niinkään synnytä sitä.
1 year, 1 month ago by dst
Kysymys: 1960-luvulla poliitikot esitti visioita ja utopioita, nyt pelotellaan.
Vastaus: emmä osaa mitään täsmällistä vastata.
I'm thinking Adam Curtis here.
1 year, 1 month ago by dst
Kah, nyt huomasin että seminaarimatskut tulee jossain vaiheessa RTTL:n sivuille.
1 year, 1 month ago by dst
Tjaa, viralliseen ohjelmaan on kirjattu vaatimattomasti puolitoistatuntinen buffet. Nyt kahvitauko.
1 year, 1 month ago by dst
Entertainment, and public service media as proactive cultural agents? Hanne Bruun, Aarhusin yliopisto
1 year, 1 month ago by dst
www.tvunderholdning.au.dk
Tutkinut satiirin tuotantoa julkisen palvelun medialle ja myös tv-viihdettä laajemmin (1951–2005)
Miten julkisen palvelun satiiri voisi olla proaktiivista eikä vain reaktio kaupallisten kanavien toimiin.
Kaksi tapaa määritellä viihde: yleisön kannalta ja kulttuurituotteen kannalta
Ei puhu viihteellistymisestä uutisissa eikä fiktiossa.
Kallista tuottaa etenkin pienissä maissa.
1 year, 1 month ago by dst
Argumenttina on, että kaupalliset kanavat ei tuota tämmöstä ohjelmaa, koska se on liian kallis. Sen sijaan ne tekee visailuita ja talkkareita, joita pidetään yleensä kulttuurisesti aika arvottomina ja lisäksi vielä haitallisina, koska ne vie yleisön huomion vakavilta asioita.
1 year, 1 month ago by dst
Perinteinen legitimaatio: yleisradioilla pitää olla montaa eri genreä ja niiden pitää toteuttaa julkisen palvelun tehtävää. Viihdeohjelmat on tärkeä väline kisassa kaupallisten kanavien kanssa.
1 year, 1 month ago by dst
Damned if you do, damned if you don't: julkisen palvelun kanavat tekee viihteen liian huonosti, jolloin jengi karkaa kaupallisille kanaville – tai sitten ne tekee sen liian hyvin, jolloin jengi ei tajua eroa yleisradioiden ja kaupallisten kanavien välillä.
1 year, 1 month ago by dst
Tv-ohjelmatuotannon egalitarian ja elitist values, joiden välillä joudutaan tasapainoilemaan.
Egalitarian:
Elitist:
1 year, 1 month ago by dst
Julkisen palvelun kanavat painottuu tasa-arvoiseen, kaupalliset kanavat elitistiseen (koska niiden pitää saada jotenkin katsojia julkisilta kanavilta).
Elitist values: Survivor, Big Brother, Top Model Egalitarian values: Friends For Life, The Big School Class Reunion, My True Self, Pull the Plug, Strictly Come Dancing, Don't Forget Your Toothbrush
1 year, 1 month ago by dst
Three basis theoretic attractions, siis viihteen piirteitä.
Kompetenssi: haastetaan tavalla, joka saa katsojan tuntemaan itsensä osaavaksi yksilöksi tietojen (yhteiskunnalliset, psykologiset jne) suhteen
Autonomia: tekee jotain omasta halustaan
Relatedness: osa ryhmää
1 year, 1 month ago by dst
Julkisen palvelun vahvuutena navigointi elitismin ja tasa-arvon välillä. Ei olla pelkästään tylsiä eikä pelkästään sekoituta kaupallisiin toimijoihin.
1 year, 1 month ago by dst
Tulevaisuuden haasteet: mistä ja miten hoidetaan rahoitus? Monella tapaa ongelma onkin ympäröivä kulttuuri, kun jengi ei tahdo maksaa luvista lisää eikä poliitikotkaan oikein ole innostuneita siitä. Ohjelmissa ei siis vikaa itsessään.
1 year, 1 month ago by dst
Millainen viihde on julkista palvelua? Päätoimittaja Reijo Ruokanen, Ilta-Sanomat.
1 year, 1 month ago by dst
Kaupallinen uutistoiminta on ollut Suomessa mahdollista 27 vuotta. Sitä ennen asiaa vastustettiin sananvapaudellisista syistä. "Sitten itse asiaan."
Mitä on viihde? Mikä on viihteen ja taiteen raja? Ei se hirveän selkeää ole. "Taka-ajatukseni on tietenkin, että jos voidaan sanoa sitä taiteeksi, se on heti legitimoitua." Jos Yle näyttää viihdettä 4 ihmiselle, se ei mene läpi.
Viihde on stigmatisoitua, monesti ajatellaan että kaikki viihde on törkyä ("syödään munia nenän kautta"). Mutta onhan muutakin. Euroviisut on varmasti viihdettä, mutta entä kun siellä esitetään kaunis laulu?
Julkisen palvelun määritelmä sen sijaan on kirjattu ylös. Hartausohjelmien tarjoaminen ei liene viihdettä, eikä viranomaistiedon välittäminen poikkeusoloissa. Mutta muiden kohtien voisi katsoa ainakin liippaavan sitä.
1 year, 1 month ago by dst
http://yle.fi/yleista/arvot_jupa.shtml
1 year, 1 month ago by dst
Pitääkö viihteellä olla muita tehtäviä kuin viihdyttää?
Miten Iltsussa käsitellään Ylen viihdettä? Aika paljon raportoidaan, mutta ei juurikaan kritiikkejä kirjoiteta.
Ei meidän kannata positiivisia kritiikkejä kirjoittaa, se näkyy kun kirjoitetaan sivukaupalla viihde-osiossa ohjelmasta. Negatiivinen taas on sitä kun kriitikko laskeutuu norsunluutornista.
On helpompi rajata pois asioita, jotka ei sovi julkiseen palveluun.
1 year, 1 month ago by dst
Onhan se oman henkilöstönkin kannalta tärkeää, että tehdään edes välillä yleisöön uppoavaa ohjelmaa. Ettei tule ihan torspo olo. Saattaa vaikuttaa myös kanavan muiden ohjelmien katsottavuuteen.
1 year, 1 month ago by dst
Me kun maksetaan tv-maksu, niin ollaan kaikki hurjasti viisaampia kuin kukaan Ylen väestä. Sama homma muuten iltapäivälehtien puolella: maassa on 5,2 miljoonaa tyyppiä, jotka tietää siitä lehdenteosta enemmän kuin päätoimittaja
1 year, 1 month ago by dst
Jos suositaan kotimaista tuotantoa. Tehdään sellaista, joka on omiaan edistämään kansan henkistä kehitystä, "edes vähän kilvoitellaan siellä henkisellä puolella", niin se on fantastinen juttu.
Mitä pitäisi olla?
1 year, 1 month ago by dst
Arvostan viimeistä kohtaa. Kaivaisiko joku tähän Ein Fall für Zwein tunnarin Tuubista?
1 year, 1 month ago by dst
Saksalaisten krimien oikeudenmukaisuus on sitä, että "murhaaja on aina rikas ihminen, jolla on palvelija".
1 year, 1 month ago by dst
Ovatko Ylen uutiset viihteellistyneet? Uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen.
1 year, 1 month ago by dst
Neljä esimerkkiä 22 vuoden ajalta siitä, miten yleisön jonkun osan mielestä Yle on toiminut moitittavalla tavalla tekemällä uutisista viihdettä. Tosin aina iso osa yleisöstä on ollut sitä mieltä, että onnistuttiin.
(Näyttää klipit.)
1 year, 1 month ago by dst
Dingon hajoaminen (kaikki tiesi bändin), Tarja Turusen potkut (okei, uutisarvo jo vähän siinä ja siinä, koska kaikki ei ehkä tiedä bändiä), Tex Willer 60 vuotta (uutisoitiin tutkielma), Ahtisaaren reaktioita Nobelin saatuaan (erilainen esitystapa kuin mihin on totuttu)
1 year, 1 month ago by dst
Yle julkaisee uutisia niiden "yhteiskunnallisen merkittävyyden ja kiinnostavuuden perusteella". Kemppainen yrittänyt painottaa kiinnostavuuden merkitystä uutiskriteerinä. Kiinnostavuus != viihteellisyys.
Asioista pitää kertoa kiinnostavasti, koska muuten uutisella ei tuppaa olemaan merkitystä.
Viihteestä voidaan uutisoida. "Jos joku asia on keskustelun väärttiä päivästä toiseen, niin ainakin jostain näkökulmasta sen on oltava tärkeää."
1 year, 1 month ago by dst
Ylen uutisissa ei tehdä viihdettä. "Jos joku viihtyy Ylen uutisten parissa, niin ei se ole mikään tuomittava asia." Online-aika muuttanut suhtautumista. Esim. tila on rajaton (tai ainakin suurempi).
Ei julkaista aineistoa, jonka tarkoitus on nolata.
Pidättyväistä rikosuutisointia, etenkin väkivaltarikosten suhteen. Ottaa asian esille, koska kytketään usein viihteellistymiseen, mikä on Kemppaisen mielestä outo yhdistelmä. Varjellaan uhrien ja omaisten asemaa.
1 year, 1 month ago by dst
Joku vuosi sitten vielä: jos oli jotain hauskaa lähetyksessä, pidettiin itsestäänselvyytenä ettei se voi olla merkittävää. Myös oma jengi pohtii joskus, että oliko aihe esitetty liian viihteellisesti. Ei liene huolista suurin.
1 year, 1 month ago by dst
Seuraa yleistä yleisökeskustelua.
1 year, 1 month ago by dst
Kysymys: Iltsu kääntyi piiru asiajournalismin suuntaan, miten se on purrut?
Vastaus: Uutisten määrä ja kirjo on laventunut. Menty lähelle ihmistä ja se näkyy verkon lukijaluvuissa. Broadsheetit tulleet meidän tonteille aiheiden suhteen, pitää etsiä uusia aiheita.
1 year, 1 month ago by dst
Kysymys: HBO, sehän on täydellistä julkisen palvelun matskua?
Vastaus (Ruokanen): kyse oli lähinnä siitä, että ei tartte maksaa gauhiast'. Ja saa kaupallisellakin puolella olla fiksua ohjelmaa.
Kysymys: Mitä se proaktiivisuus on?
Vastaus (Bruun): Telkkari kun on trendivetoinen ala, niin pitäisi mieluummin soveltaa (adaption) kuin lainata suoraan (adoption).
1 year, 1 month ago by dst
Lisävastaus HBO-asiaan (Barnett): hankinta voidaan varmaan legitimoida sillä, että tommoset ohjelmat uppoaa tärkeään kohdeyleisöön eli nuorisoon.
Bruun jatkaa: Osa ongelmaa on se, että pienessä maassa ei voida olla täysin omavaraisia ohjelmien suhteen, vaan on pakko ostaa kamaa ulkomailta. Sitten tulee kyse siitä, että mitä ostetaan.
Kemppainen: Uskon kilpailun parantavaan vaikutukseen. Tapaukset HBO ja urheilutapahtumien lähetysoikeudet, niiden hinnat niin korkealla että tuntuu että kaikki kilpailee itsensä hengiltä.
Ruokanen: Urheilu onkin hyvä pointti. Mites jos Yle ostaisi formulat ja skippaisi sitten yleisurheilun? Pirunko väliä sillä: rahat menee ulkopuolisille kapitalisteille kuitenkin.
1 year, 1 month ago by dst
Sitten puhutaan urheilusta, että onko se viihdettä vai mitä.
Barnett: brittinäkökulmani on, että se on tuote ja vieläpä tuote, johon Murdochin imperiumi paljolti perustuu. Mitkä lajit on kansallisesti niin tärkeitä, että ne pitää näyttää ilmaiseksi julkisen palvelun kanavilla?
Bruun: voihan urheilun sanoa olevan kulttuuria, mutta hinnoittelu & oikeudet on myös tärkeä asia siinä.
1 year, 1 month ago by dst
Kiitos rapoamisesta, @dst. Itse olen pohtinut, miten uutisoinnin nopeutuminen ja viihteellistyminen vaikuttaa uutisten laatuun ja luotettavuuteen (yleisesti).
1 year, 1 month ago by hponka
Ulkoistamisen vaikutukset, eli kun ostetaan ohjelmia ulkopuolisilta firmoilta jotka tekee kaupallisille ja julkisen palvelun kanaville, niin mikä on vaikutus?
Bruun: ainakin tuotantoyhtiöissä ollaan hyvin tietoisia siitä, mikä on minkäkin kanavan profiili ja kohdeyleisö.
1 year, 1 month ago by dst
@hphonka, mä voisin yrittää kysyä tuota jossain välissä.
1 year, 1 month ago by dst
Tarvitaanko lisää viihdettä kun on kovat ajat?
Kemppainen: Yleisö välillä toivoo, että voisitteko kertoa jotain nostattavaa näiden pankkikatastrofiuutisten välillä.
1 year, 1 month ago by dst
Ruokanen: Kollegan tarina edellisen laman hänniltä. Trendi-lehti pukkasi aina vaan enemmän luksusta sivuilleen ja levikki kasvoi, koska ihmiset tahtoivat eskapismia.
1 year, 1 month ago by dst
Barnett: briteissä tv-uutisten katsojaluvut kasvaneet, koska halutaan tietää mitä on tapahtunut ja että asia selitetään. Mitä tämä tarkoittaa eläkkeeni kannalta, työpaikkani kannalta? Avainsanana toimittajille accessibility: asioista pitää siis tehdä ymmärrettäviä.
1 year, 1 month ago by dst
Mitä tapahtuu tulevaisuudessa?
Paloheimo: Hankala ennustaa 10 vuoden päähän, kun muutokset voi olla niin äkkinäisiä. Lisääntyvä polarisaatio kansalaisten politiikkataidoissa.
Bruun: nykyisen hallituksen kulttuuripolitiikka ainakin huolettaa, kun se on niin passiivista. Toinen tv-kanavista on voinut hyvinkin hävityä 10 vuoden päästä. Telkkarin merkitys on ainakin laskemassa.
Barnett: ei kymmenessä vuodessa ihan kauheasti maailma muutu. Aina yliarvioidaan lyhyen tähtäimen muutokset ja aliarvioidaan pitkän tähtäimen muutokset. Luultavasti telkku on vieläkin tärkeä mutta lehtien määrä vähenee, koska niiden rahavirrat kuihtuu hitaasti.
Kemppainen: online on 10 vuoden päästä merkittävämpi uutisväline. Olen jossain määrin skeptinen, eli ehkä se ei sittenkään ole silloin niin merkittävä kuin nyt ajatellaan. Uskon & toivon television säilyvän merkittävänä uutisvälineenä, koska sen katsomisen perinne on niin vahva (tuli kuva sitten antennista tahi bittiverkon kautta). Parhaiten menestyy radio, yllättää tällä hetkellä koko ajan menestyksellään. Paperille painetut lehdet ottaa osumaa.
Ruokanen: voiko viihteellistyminen jatkua, kun en tiedä että onko sitä edes tapahtunutkaan. Yritetään tehdä asioita kiinnostaviksi ja ymmärrettäviksi ja se on eri asia. Tavoittavuus on valtava, kun jotain isoa tapahtuu, niin jengi haluaa tietoa älyttömästi. Kilpailu kovenee, eli kun koulutustaso kohoaa, niin täytyy tehdä parempaa kamaa. Liikkuva kuva ja still-kuva ovat olemassa 10 vuoden päästä ihan kuin nytkin, jakelutiet on ehkä vähän muuttunut, mutta olennainen asia eli sisältö on samanlaista. Tai siis sen pitää olla parempaa, että se kelpaa.
1 year, 1 month ago by dst
That's all, folks.
1 year, 1 month ago by dst
Kiitokset raportoinnista1
1 year, 1 month ago by MariKoo
Montakohan merkkiä tuohon tuli? Mä ajattelin jalostaa aineistosta jonkinlaisen blogimerkinnän.
1 year, 1 month ago by dst
Huikea rapo. Dänks!
1 year, 1 month ago by Kitti
Hyvä rapo @dst. Merkkejä kyllä riittää useampaankin blogimerkintään...
1 year, 1 month ago by jsaarikko
Tuntuu, että on tavallaan helpompi eli nopsempi naputtaa muistiin melkein kaikki kuin alkaa editoimaan jo tuossa vaiheessa. Noihan on pohjimmiltaan vain julkisia muistiinpanoja.
1 year, 1 month ago by dst
Jep. Sama havainto liverapoilusta.
1 year, 1 month ago by Suviko
Huh mikä rapo. ::peukku::
1 year, 1 month ago by kungfiske
Vau. Kiitos.
1 year, 1 month ago by palokangas
Kiitos. Mielenkiintoinen aihe!
1 year, 1 month ago by TheBlueNile
kiitokset
1 year, 1 month ago by teroheiskanen
Hesarin rapo ja MTV3:n ei niin yllättävä mielipide: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Brittiprofessori+Uutisia+varjeltava+viihteellistymiselt%C3%A4/1135240277127?ref=rss
1 year, 1 month ago by TheBlueNile
Tank you many!
1 year, 1 month ago by kuivalainen
Huh. Täähän pitää ottaa talteen.
1 year, 1 month ago by Perttu
Dänks!
1 year, 1 month ago by saukkis
Suuri kiitos!
1 year, 1 month ago by pe3
Pääsinpä vasta nyt tämän ääreen. @dst loistorapo!
1 year, 1 month ago by ubiq
Kiitokset täältäkin, hyvää settiä. Lempiaiheeni.
1 year, 1 month ago by Numi
Kiitos @dst!
1 year, 1 month ago by Armi
Tack tack.
1 year, 1 month ago by skrubu